Ero sivun ”Wilhelm Röntgen” versioiden välillä

| tunnetut työt = [[Röntgensäteily]]

| palkinnot = {{Nobel}} [[Nobelin fysiikanpalkinto]] (1901)

}}

 

Röntgenille tarjottiin 1880-luvulla professuureja [[Jenan yliopisto|Jenan]] (1886) ja Utrechtin yliopistoista (1888), mutta kieltäytyi näistä. Vuonna 1888 hän kuitenkin suostui vastaanottamaan fysiikan professorin viran [[Würzburgin yliopisto]]sta, josta hän sai yliopiston merkittävimmän fysiikan professuurin. Hänet valittiin yliopiston rehtoriksi 2. tammikuuta 1894. Samana vuonna hän aloitti tutkimuksensa [[Katodisäde|katodisäteiden]] parissa. Katodisäteet olivat niiden löytämisen jälkeen yksi sen ajan fysiikan tutkituimmista kohteista. Vuoden 1895 lopulla hän löysi [[Röntgensäteily|röntgensäteet]], mistä hän tuli kuuluisaksi. Röntgensäteiden löytämisen jälkeen ne olivat yksi mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita. Lopulta vuonna 1900 Röntgen vastaanotti viran [[Münchenin yliopisto]]sta Baijerin hallituksen erityisestä pyynnöstä. Siellä hän myös päätti akateemisen uransa.<ref name="Nobel-säätiö"/> Röntgenille annettiin vuonna 1901 kaikkien aikojen ensimmäinen [[Nobelin fysiikanpalkinto]] löytämänsä röntgensäteilyn ansiosta.<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/1901/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Physics 1901 | Selite = elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>

 

Röntgen kuoli suolistosyöpään, neljä vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen, vuonna 1923.<ref name="Nobel-säätiö"/> Syövän ei uskota välttämättä aiheutuneen hänen työnsä parissa saamastaan [[Ionisoiva säteily|ionisoivasta säteilystä]]. Hän altistui säteilylle uransa aikana varsin lyhyen ajan, ja lisäksi Röntgen oli aikanaan yksi harvoista tiedemiehistä, jotka käyttivät tutkimustensa aikana [[lyijy]]suojusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chymist.com/Nuclear%20chemistry.pdf | Nimeke = Nuclear Chemistry | Tekijä = David A. Katz | Tiedostomuoto =PDF | Selite = s. 27 | Julkaisu = Discovery of X-rays and radioactivity | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = K.G. Manton, Igor Akushevich, Julia Kravchenko | Nimeke =Cancer Mortality and Morbidity Patterns in the U.S. Population: An Interdisciplinary Approach | Vuosi = 2008 | Luku = Endless assault: prehistory and history of human cancer | Sivu = 5 | Selite = | Julkaisija = Springer| Tunniste = ISBN 9780387781921 | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref> Kuollessaan Röntgen oli lähes vararikossa, sillä hän oli lahjoittanut Nobelin palkintorahat ylioistolle ja ensimmäistä maailmansotaa seurannut inflaatio oli syönyt hänen omaisuutensa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://what-when-how.com/physicists/rontgen-wilhelm-conrad-physicist/ | Nimeke = Rontgen, Wilhelm Conrad (physicist) | Selite = | Julkaisu =What When How | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref> Röntgen toivoi testamentissaan, että kaikki hänen yksityinen ja tieteellinen kirjeenvaihtonsa tuhotaan, ja hänen omat arkistonsa tuhottiin. [[Deutsches Röntgen-Museum]]iin on koottu hänen kirjoittamiaan kirjeitä niiden vastaanottajilta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.roentgenmuseum.de/index.php?id=32&L=1 | Nimeke = Archive | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2010 | Julkaisija =Deutsches Röntgen-Museum | Viitattu =27.8.2012 | Kieli = }}</ref>