Ero sivun ”Rupimanteri” versioiden välillä

'''Rupilisko''' (''Triturus cristatus'') kuuluu pyrstösammakoiden lahkoon ja salamanterien heimoon. Rupilisko on rauhoitettu ja suojeltava laji koko [[Suomi|Suomessa]], uhanalaisluokituksessa se on ''erittäin uhanalainen''.<ref name="SY34/2009">{{Kirjaviite|Nimeke=SY34/2009 Suomen uhanalaisia lajeja: Rupilisko (Triturus cristatus)|Tekijä=Ville Vuorio|Julkaisija=Pohjois-Karjalan ympäristökeskus|Vuosi= Marraskuu 2009|Tunniste=ISBN 978-952-11-3562-0 (PDF), ISBN 978-952-11-3561-3 (nid.).|Kieli={{fi}}|Viitattu=5.5.2012|www=http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=351908&lan=fi}}</ref> Maailmanlaajuisessa luokituksessa laji on elinvoimainen.<ref name="IUCN" /> Metsäteollisuus ja ilmastonmuutos ovat rupiliskon elinvoimaisuuden uhkatekijöitä<ref name="SY34/2009" />.

Rupilisko voi kasvaa jopa 1617 sentin pituiseksi, kun taas [[vesilisko]] jää 10 sentin pituiseksi.<ref name="SY34/2009" /> Rupiliskon iho on kyhmyinen, selkä musta tai tummanruskea. Rupiliskon vatsa on keltainen tai oranssi. Selässä ja vatsassa on tummia täpliä. Naaraat ovat kookkaampia kuin koiraat.<ref name="SY34/2009" /> [[Koiras|Koiraalla]] on kutuaikana selästä pyrstöön ulottuva kaksiosainen harja. Rupiliskon iho erittää limaa, joka suojaa sitä sen liikkuessa maalla. Iho erittää myös lievästi myrkyllistä ainetta ja pahaa hajua, kunjolla rupilisko yrittää hätyyttääpyrkii mahdollistasuojautumaan saalistajaansasaalistajilta.

Rupilisko elääviettää suurimman osan vuodesta maalla,. Keväällä yksilöt saapuvat lisääntymislampeen lisääntymiskummpania etsimään. Naaraat munivat muttahedelmöittyneet muniimunat lampienyksitellen vesikasvien lehtien alapinnalle. Täysikasvuinen naaras voi tuottaa jopa 300 munaa. Munat ovat vaaleita, noin 2kahden millimetrin kokoisia. Muniminen tapahtuu toukokuussatouko-kesäkuussa ja toukat kuoriutuvat parin viikon päästäkuluessa munastaveden lämpötilasta riippuen. Toukka kokeeelää vedessä ja pääsee muodonvaihdokseen loppuun yleensä elokuussa. moudonmuutoksen,Muodonvaihdoksessa jossamm. kidukset katoavathäviävät, iho paksuuntuu ja keuhkot kehittyvät. Rupiliskot tulevat sukukypsiksi 3-5 -vuotiaina ja voivat elää jopa 20-vuotiaaksi. TalvellaTalvet selaji vaipuuviettää [[Talvihorros|horrokseenhorroksessa]] suojaisessasuojaisissa onkalossaonkaloissa, juurakoissa tai lammikonesim. pohjallamaassa olevien lahopuiden alla. <ref name="SY34/2009" /> Rupilisko on yöaktiivinenhämäräaktiivinen.

Rupilisko syöon lihansyöjä. Ravinnokseen se käyttää selkärangattomia eläimiä, matoja, [[Toukka|toukkia]] ja [[Kotilot|etanoita]]. Sillä on terävät [[Hammas|hampaat]] saaliinsa pitelemiseen.