'''Rupilisko''' (''Triturus cristatus'') kuuluu salamanterien heimoon. Rupilisko on rauhoitettu ja suojeltava laji koko [[Suomi|Suomessa]], uhanalaisluokituksessa se on ''vaarantunuterittäin uhanalainen''.<ref name="SY34/2009">{{Kirjaviite|Nimeke=SY34/2009 Suomen uhanalaisia lajeja: Rupilisko (Triturus cristatus)|Tekijä=Ville Vuorio|Julkaisija=Pohjois-Karjalan ympäristökeskus|Vuosi= Marraskuu 2009|Tunniste=ISBN 978-952-11-3562-0 (PDF), ISBN 978-952-11-3561-3 (nid.).|Kieli={{fi}}|Viitattu=5.5.2012|www=http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=351908&lan=fi}}</ref> Maailmanlaajuisessa luokituksessa laji on elinvoimainen.<ref name="IUCN" /> Metsäteollisuus ja ilmastonmuutos ovat rupiliskon elinvoimaisuuden uhkatekijöitä<ref name="SY34/2009" />.
== Koko ja ulkonäkö ==
Rupilisko voi kasvaa jopa 16 sentin pituiseksi, kun taas [[vesilisko]] jää 10 senttinsentin pituiseksi.<ref name="SY34/2009" /> Rupiliskon iho on kyhmyinen, selkä musta tai tummanruskea. Rupiliskon vatsa on keltainen tai oranssi. Selässä ja vatsassa on tummia täpliä. Naaraat ovat kookkaampia kuin koiraat.<ref name="SY34/2009" /> [[Koiras|Koiraalla]] on kutuaikana selästä pyrstöön ulottuva kaksiosainen harja. Rupiliskon iho erittää limaa, joka suojaa sitä sen liikkuessa maalla. Iho erittää myös lievästi myrkyllistä ainetta ja pahaa hajua, kun rupilisko yrittää hätyyttää mahdollista saalistajaansa.
<gallery>
Rivi 33:
== Levinneisyys ==
Suomessa rupiliskoa esiintyy vain [[KaakkoisItä-Suomi|KaakkoisItä-Suomessa]] ja [[Ahvenanmaa]]lla. Rupiliskoa esiintyy suuressa osassa Eurooppaa<ref name="SY34/2009" />. Se on yleinen [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n eteläosissa, [[Keski-Eurooppa|Keski-]] ja [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]] sekä [[Britteinsaaret|Britteinsaarilla]].
Rupilisko tarvitsee lisääntymiseen pieniä kalattomia lampia.<ref name="SY34/2009" />
== Elintavat ==
Rupilisko elää maalla, mutta munii lampien vesikasvien lehtien alapinnalle. Munat ovat noin 2 millimetrin kokoisia. Muniminen tapahtuu toukokuussa ja toukat kuoriutuvat parin viikon päästä munasta. Toukka kokee elokuussa moudonmuutoksen, jossa kidukset katoavat. Rupiliskot tulevat sukukypsiksi 3-vuotiaana5 -vuotiaina ja voivat elää jopa 20-vuotiaaksi. Talvella se vaipuu [[Talvihorros|horrokseen]] suojaisessa onkalossa tai lammikon pohjalla.<ref name="SY34/2009" /> Rupilisko on yöaktiivinen.
