Ero sivun ”Nyrki Tapiovaara” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuolinpaikan lähde: Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet
viitteeksi. kh.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Nyrki Tapiovaara.jpg|thumb|Nyrki Tapiovaara]]
'''Veikko Nyyrikki (Nyrki) Tapiovaara''' ([[10. syyskuuta]] [[1911]], [[Pitäjänmäki]], [[Helsingin mlk]] &ndash; [[29. helmikuuta]] [[1940]], [[Tolvajärvi]] )<ref>[http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=251889&raportti=1 Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet]) Arkistolaitos. Viitattu 17.8.2012</ref> oli [[suomalainen]] [[elokuvaohjaaja]]. Lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta häntä pidetään yhtenä taiteellisesti korkeatasoisimmista suomalaisista ohjaajista.
 
Tapiovaara ehti muutamassa vuodessa ohjata viisi elokuvaa, joista viimeinen jäi häneltä kesken. Tunnetuin hänen elokuvistaan on ''[[Varastettu kuolema]]''. Se perustuu [[Runar Schildt]]in novelliin "Lihamylly"”Lihamylly” ja kuvaa vastarintatoimintaa [[tsaari]]n-[[Venäjä]]n sortovaltaa vastaan vuoden [[1905]] [[Suomi|Suomessa]]. Monet elokuvan tyylittelevät otokset ovat nousseet suomalaisen elokuvahistorian klassikoiksi. Kokeilevan ranskalaisen elokuvan vaikutteet ovat ilmeiset. Tapiovaara oli [[vasemmisto|julkivasemmistolainen]], mikä oli [[1930-luku|1930-luvulla]] harvinaista. Hän osallistui aktiivisesti muun muassa kulttuurijärjestö [[Kiila (yhdistys)|Kiilan]] toimintaan.
 
Nyrki Tapiovaara kaatui partiotehtävissä [[Laatokan Karjala]]n rintamalla kaksi viikkoa ennen [[talvisota|talvisodan]] päättymistä.
Rivi 10:
Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran ([[1879]] &ndash; [[1959]]) ja Aino Aleksandra Grönroosin ([[1886]] &ndash; [[1929]]) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle [[kuvanveistäjä]]lle, [[Eveliina Särkelä]]lle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. Kaarlo Tapiovaara oli [[Häme|hämäläistä]] talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja [[Vilppula]]ssa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki [[Sortavala]]n ja [[Helsinki|Helsingin]] kautta [[Hämeenlinna]]an, jonne perhe päätyi [[1919]]. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin [[kaleva]]laiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
 
Nuorena Nyrki Tapiovaara oli urheilullinen. Vanhemman veljensä, Kaarlo Tapion eli [[Tapio Tapiovaara]]n kanssa hän harrasti myös kirjallisuutta ja historiaa. Veljekset esiintyivät koulussa [[Tulenkantajat|tulenkantajina]] ja vetivät koulun [[ateisti]]kerhoa. Poikien huoneesta ja heidän "kellarikerhostaan"”kellarikerhostaan” kehkeytyi Hämeenlinnan intellektuellin nuorison kohtauspaikka. Nyrki Tapiovaara oli kuitenkin liian nuori ehtiäkseen Tulenkantajien kiihkeimpään hurmiovaiheeseen [[1920-luku|1920-luvulla]]. Aino Tapiovaara menehtyi syöpään joulukuussa 1929. Seuraavana keväänä Nyrki Tapiovaara valmistui ylioppilaaksi, syksyllä hän kirjoittautui [[Helsingin yliopisto]]n lakitieteelliseen tiedekuntaan ja hankkiutui saman tien vapaaehtoisena armeijaan.
 
==Tien etsiminen==
Rivi 20:
==Vasemmistoradikalismi==
 
Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriseuroissa. Tapiovaara oli [[Etsivä Keskuspoliisi|Etsivän Keskuspoliisin]] silmätikku, 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä; kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja. Elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaaran ihaili [[Neuvostoliitto]]a, tosin vuoden [[1938]] suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa "täynnä”täynnä vihaa ja taistelutahtoa"taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä "järkyttäväksi”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi"inhoittavaksi”.
 
==Tulikaste Suojärven soilla==
Rivi 26:
Tapiovaara sai komennuksen [[Lammi]]lle, [[Hämeenlinnan sotilaspiiri]]n esikuntaan. Hän halusi rintamalle, mutta ei päässyt vasemmistoradikaalin taustansa takia. [[Päällystö]] ja [[reserviupseeri]]toverit tekivät hänen elämänsä mahdollisimman vaikeaksi, illat ja yöt hän saattoi viettää kotonaan.
 
Kevättalvella [[1940]] Tapiovaaran toive päästä rintamalle toteutui. [[20. helmikuuta]] hän ilmoittautui Laatokan-Karjalan rintamalla Sissipataljoona III:ssa, jota komensi majuri [[Carl-Gustav Wahren]]. Komentajan adjutantin, luutnantti Vilho Suomen mukaan Nyrki Tapiovaara "toi”toi tullessaan valoisan tuulahduksen erämaahan"erämaahan”. Tapiovaara teki selväksi, mitä oli ennen ajatellut asioista ja mitä ajatteli nyt. Tämän suoruuden ja rehtiyden ansiosta majuri Wahren kiintyi häneen. [[27. helmikuuta]] Tapiovaara saunoi Vilho Suomen kanssa, jolloin Suomi ehdotti hänelle elokuvan tekemistä [[Volter Kilpi|Volter Kilven]] saaristolaisromaanien pohjalta.
 
[[28. helmikuuta]] pataljoona lähetti komppanian vahvuisen osaston partioretkelle [[Korpijärvi (Suojärvi)|Korpijärven]] kylään [[Suojärvi|Suojärven kunnassa]]. Vänrikki Tapiovaaralla oli komennossaan kaksi joukkuetta, joiden oli määrä vallata Etelä-Korpijärven kylä. Osasto yllätettiin selustasta ja se joutui perääntymään. [[29. helmikuuta]] Tapiovaara teki voimakkaan vastahyökkäyksen, mutta päätyi antamaan osastolleen vetäytymiskäskyn. Johtajan tapaan hän oli viimeinen vetäytymässä, hän tulitti vihollista miestensä vetäytyessä. Eräs miehistä näki Tapiovaaraan osuvan ja tämän tuupertuvan hankeen. Silminnäkijöiden mukaan hän kohosi vielä kerran ja ampui pitkän sarjan viholliseen. Tämän jälkeen kukaan ei osannut kertoa mitään varmaa, jolloin ilmeisesti syntyi olettamus Tapiovaaran katoamisesta tai vangiksi joutumisesta. Olettamus ei kuitenkaan osoittautunut todeksi.
Rivi 49:
*''Varastettu kuolema'' (1938)
*''Kaksi Vihtoria'' (1939)
 
==Kirjallisuutta==
*Rinne, Matti: Yksitoista Tapiovaaraa - Tuoleja, tauluja, elokuvia. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2008.
 
==Lähteet==
 
*[[Sakari Toiviainen|Toiviainen, Sakari]]: Nyrki Tapiovaaran tie; Suomen elokuva-arkisto, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1986, ISBN 951-860-115-1
*Elonet
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
Rivi 63 ⟶ 66:
 
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Tapiovaara, Nyrki}}
 
[[Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat]]
[[Luokka:Vuonna 1911 syntyneet]]