Ero sivun ”Tuusulan Rantatie” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Korjattava/Nimi|Tuusulan Rantatie}}
p viitelinkki päivitetty, koska Liikenneviraston sivujen url-osoitteet ovat muuttuneet
Rivi 10:
| osa =
| tieluokka = [[paikallistie]], [[museotie]]
| omistaja = <!--[[Suomen valtio vai Tuusulan kunta? -->]]
| tienpitäjä = [[Liikennevirasto]]
| pituus = 4
| alkupiste = [[seututie 145]], [[Tuusula]]n kirkonkylä
Rivi 29:
'''Rantatie''' on noin neljä kilometriä pitkä [[museotie]] [[Tuusula]]ssa. Se kulkee [[Tuusulanjärvi|Tuusulan­järven]] itä­rannan suuntaisesti noin 100-200 metrin päässä rannasta ja johtaa Tuusulan kirkonkylästä lähelle [[Järvenpää]]n rajaa. Se liittyy molemmissa päissään Järven­pään­tiehen ([[seututie 145|seututiehen 145]]), joka myös kulkee järven suuntaisena, mutta hieman kauempana sen rannasta.
 
Rantatie oli aikoinaan osa [[Helsinki|Helsingistä]] [[Heinola]]an johtanutta päätietä. Kun [[Suomen tienumerointijärjestelmä]] vuonna 1938 otettiin käyttön, siitä tuli osa [[valtatie 5|valta­tietä 5]], joka jatkui Heinolasta edelleen [[Kuopio]]n ja [[Kuusamo]]n kautta [[Kemijärvi|Kemi­järvelle]].<ref>Suomen kartasto 1950</ref> Se jäi kuitenkin hiljaiseksi sivutieksi, kun vuonna 1959 valmistui nykyinen Järven­pään­tie hieman idemmäksi ja samoihin aikoihin myös [[Kerava]]n ja Järvenpään itä­puolitse kulkeva [[Lahdentie]], jota pitkin valta­tie 5 siirrettiin kulkemaan. Nykyään Ranta­tiellä on [[paikallistie]]nä tie­numero 11609,<ref>{{verkkoviite | Osoite =
http://wwwportal.tiehallintoliikennevirasto.fi/plsportal/wwweditpage/docsportal/20426f/liikenneverkko/tiet/tienumerokartat/UUD_ELY_kokoalue_0.PDFpdf | Nimeke = Kartta Uudenmaan tiepiirin teistä | Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 258.28.20112012}}</ref>, mutta tätä numeroa ei tien varrella ole merkitty opasteisiin. Museo­tieksi Ranta­tie julistettiin vuonna 1982.
 
Rantatie tunnetaan parhaiten sen varsille 1900-luvun alussa muodostuneesta [[Tuusulanjärven taiteilijayhteisö]]stä. Jo ennen taiteilija­yhteisön muodostumista, vuonna 1872, [[Aleksis Kivi]] vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuu­kaudet maalis­kuun alusta vuoden viimeisen päivän aamu­varhaiseen.