Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä

333 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
lis. ym.
p (→‎Aiheesta muualla: en-linkin korjaus)
(lis. ym.)
[[Kuva:Ritarihuone.jpg|thumb|240px|Ritarihuone.]]
 
'''Suomen Ritarihuone''' on [[UusgotiikkaHelsinki|uusgoottilainenHelsingin]] valtiopäivärakennus[[Kruununhaka|Kruununhaassa]] sijaitseva [[HelsinkiUusgotiikka|Helsinginuusgoottilainen]] valtiopäivärakennus, joka on samannimisen [[KruununhakaSuomen aateli|KruununhaassaSuomen ritaristoa ja aatelia]] edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz|G. T. Chiewitz]] ja se onvalmistui valmistunut [[1862]] tontille, jonka [[ritari]]- ja [[aateli]]säätyaatelisääty oli ostanut vuonna [[1857]]. Vuoden [[1863]] valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, mutta myöhemmin [[Säätytalo]]n valmistumisen jälkeen siellä kokoontui vain [[aateli]]sto. Aatelissääty kokoontui siellä vuoteen 1906 asti, jolloin säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
 
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref>
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref>
 
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref>
Ritarihuone on myös laitos, joka käsittää ritariston ja aatelin säädyn, eli [[Suomen aateli]]n.
 
Ritarihuoneen toimintaa sääteli '''ritarihuonejärjestys'''. Ruotsin vuoden [[1626]] säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna [[1869]] uudella ritarihuonejärjestyksellä.<ref>[http://www.histdoc.net/laki/rhj.html Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille] – Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 1869. No 13.</ref>. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156).
 
== Lähteet ==