Versio 2. heinäkuuta 2012 kello 09.14 muokkaa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 024 muokkausta p →‎Aiheesta muualla: en-linkin korjaus ← Vanhempi muutos		Versio 1. elokuuta 2012 kello 19.32 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 732 muokkausta lis. ym. Uudempi muutos →
Rivi 2: [[Kuva:Ritarihuone.jpg\|thumb\|240px\|Ritarihuone.]] '''Suomen Ritarihuone''' on [[~~Uusgotiikka~~Helsinki\|~~uusgoottilainen~~Helsingin]] ~~valtiopäivärakennus~~[[Kruununhaka\|Kruununhaassa]] sijaitseva [[~~Helsinki~~Uusgotiikka\|~~Helsingin~~uusgoottilainen]] valtiopäivärakennus, joka on samannimisen [[~~Kruununhaka~~Suomen aateli\|~~Kruununhaassa~~Suomen ritaristoa ja aatelia]] edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Georg Theodor von Chiewitz\|G. T. Chiewitz]] ja se onvalmistui ~~valmistunut [[~~1862]] tontille, jonka [[ritari]]- ja ~~[[aateli]]sääty~~aatelisääty oli ostanut vuonna [[1857]]. Vuoden [[1863]] valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, mutta myöhemmin [[Säätytalo]]n valmistumisen jälkeen siellä kokoontui vain [[aateli]]sto. Aatelissääty kokoontui siellä vuoteen 1906 asti, jolloin säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät\|Suomen säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien [[Säätyvaltiopäivät 1863\|1863–1864]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1867\|1867]] valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, [[Säätyvaltiopäivät 1872\|1872]] porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1877\|1877–1878]].<ref>[http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/saatyvaltiopaivat.htx Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat] Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.</ref> Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref>▼ ▲Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/04.html Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella]</ref> ~~Ritarihuone on myös laitos, joka käsittää ritariston ja aatelin säädyn, eli [[Suomen aateli]]n.~~ Ritarihuoneen toimintaa sääteli '''ritarihuonejärjestys'''. Ruotsin vuoden [[1626]] säädetty ritarihuonejärjestys korvattiin Suomessa vuonna [[1869]] uudella ritarihuonejärjestyksellä.<ref>[http://www.histdoc.net/laki/rhj.html Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille] – Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous. 1869. No 13.</ref>. Uusi ritarihuonejärjestys säädettiin 1918 (Säädös 156). == Lähteet ==

Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä