Ero sivun ”Ars-näyttelyt” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w fix |
kävijätiedot 2011 Arsista, kh, fixejä |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Ars_06_in_Kiasma.jpg|300px|thumb|Kiasman julkisivu Ars 06:n aikana.]]
'''Ars-näyttelyt''' ovat Suomessa vuodesta [[1961]] alkaen järjestettyjä suuria kansainvälisen [[nykytaide|nykytaiteen]] katsauksia. [[Taidenäyttely|Näyttely]]t on järjestetty 5–12 vuoden välein. Ensimmäinen Ars oli esillä myös [[Turku|Turussa]], [[Tampere]]ella, [[Hämeenlinna]]ssa ja [[Jyväskylä]]ssä, mutta vuodesta 1983 Arsit
Vuoteen 1995 asti Arsit pidettiin [[Ateneum (museo)|Ateneumin taidemuseossa]] ja sen jälkeen Nykytaiteen museo [[Kiasma]]ssa Helsingissä. Seitsemän järjestettyä Ars-näyttelyä on kerännyt vuodesta 1961 vuoteen
== Nykyaikaa ja kansainvälisyyttä ==
Rivi 10:
Ajatus siitä, että Suomi olisi aktiivinen kahden maailmanjärjestelmän välisessä vuorovaikutuksessa toteutui myös [[Lahden kansainvälinen kirjailijakokous|Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen]] perustamisessa vuonna 1963 juuri kylmän sodan kriisien jälkeen, jolloin myös sen erityiseksi rooliksi muodostui toimia idän ja lännen kirjailijoiden kohtauspaikkana.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.liwre.fi/site/?lan=1&page_id=11| Nimeke = Lahden kansainvälinen kirjailijakokous, Taustaa ja historiaa vuodesta 1963 lähtien| Julkaisija = Lahden kansainvälinen kirjailijakokous| Viitattu = 23.4.2009}}</ref> Tosin Ars-näyttelyiden kokoonpano painottui kylmän sodan aikana länsimaiseen taiteeseen Neuvostoliiton ja DDR:n kieltäytyessä yhteistyöstä vuoden 1974 näyttelyssä.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Salme Sarajas-Korte| Nimeke = Ars 74 näyttelyluettelo| Vuosi = 1974| Julkaisija = }}</ref> Vuoden 1974 Arsin teema oli esittävän kuvan mahdollisuudet ja ajatus siihen saatiin vuoden 1972 [[Documenta|Kasselin documentan]] eräästä osastosta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kastemaa, Heikki | Nimeke = Nykyaikojen kampanjat | Vuosi = 2009 | Luku = Edistyksen tiellä | Sivu = 50 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.5.2010 | Kieli = }}</ref>
Laajalla yleisöllä ei ennen Arseja ollut juuri mahdollisuutta tutustua laajasti kansainväliseen nykytaiteeseen Suomessa. Suurten kansainvälisten nykytaiteen katsausten, [[Venetsian biennaali]]n, [[documenta|Kasselin documentan]] tai [[São Paulon biennaali]]n tapaan haluttiin luoda aika ajoin toistuva nykytaiteen esittely maahamme. Arsit solmivat [[Modernismi|modernin taiteen]] yhteyden yleisöön aivan toisessa mittakaavassa kuin aiemmin.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Salme Sarajas-Korte| Nimeke = Ars Suomen taide 6| Vuosi = 1990| Luku = Kuvataide 1960-luvulla| Sivu = 182| Julkaisija = W&G, Otava| Tunniste =}}</ref>
Ars-näyttelyt ovat vuorollaan tuoneet mukanaan oman aikansa nykyaikaisuuden ja kansainvälisyyden tunnelmia. Esimerkiksi ensimmäisen Arsin [[kuraattori]] [[Sakari Saarikivi]] totesi avajaispuheessaan vuonna 1961: {{Sitaatti|Aikana, jolloin atomin ytimestä puserretaan esiin pelottavia voimia ja jolloin astronautit valmistautuvat matkustamaan toisille planeetoille, ei aikansa mukana elävä taiteilija voi tyytyä maalaamaan pulloja ja punaposkisia omenoita. Hän tekee avaruusmatkansa siveltimellä ja taltallaan – tai niiden nykyisillä korvikkeilla.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Sakari Saarikivi| Nimeke = Ars 1961 Helsinki| Vuosi = 1961| Selite = näyttelyluettelo| Julkaisija = }}</ref>}}
Rivi 27:
Kulttuurin kansainvälistyessä kylmän sodan lopulla Ars-näyttelyiden tehtävä muuttui. Ars 06:n avajaissanoissa Kiasman johtaja Tuula Karjalainen sanoi: {{Sitaatti|Ennen niiden päätehtävä oli näyttää, mitä maailmalla oli tapahtunut ja tuoda kuvataiteen suhteen syrjäiseen Suomeen nähtäväksi viimeinen sana maailman nykytaiteesta. - - Nyt tätä tarvetta sellaisenaan ei enää ole, Suomi ei ole syrjässä maailman nykytaiteesta ja me tiedämme täällä erittäin hyvin mitä maailmalla tehdään ja olemme merkittävä osa kaikesta tästä tapahtumisesta. Silti meillä on tarve tehdä aika ajoin suurnäyttely, jossa luodataan jotain tai joitain ydinasioita taiteessa.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Tuula Karjalainen| Nimeke = Ars 06 näyttelyluettelo| Vuosi = 2006| Sivu = 11| Julkaisija = }}</ref>}}
Jokainen näyttely on saavuttanut runsaan yleisömenestyksen.
==Ars 11==
Rivi 72:
| colspan=8 align="left"| AES+F, ryhmä, (Tatjana Arzamasova, Lev Evzovich, Evgeny Svyatsky, Vladimir Fridkes), Michaël Borremans, Berlinde De Bruyckere, Jota Castro, Dinos Chapman, Jake Chapman, Petah Coyne, Amy Cutler, Willie Doherty, Juan Manuel Echavarría, El Perro, ryhmä, Angelo Filomeno, Carl Michael von Hausswolff, Kent Henricksen, IC-98 (ryhmä Visa Suonpää ja Patrick Söderlund), Jesper Just, Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, Juul Kraijer, Édouard Levé, Shu-Min Lin, Walter Martin, Paloma Muñoz, Markus Muntean, Muntean/Rosenblum, ryhmä, Mariele Neudecker, Jun Nguyen-Hatsushiba, Lars Nilsson ja Thomas Nordanstad, Motohiko Odani, Susan Philipsz, Chloe Piene, Alexander Ponomarev, [[Mark Raidpere]], Adi Rosenblum, [[Charles Sandison]], Monika Sosnowska, Gerda Steiner ja Jörg Lenzlinger, Tabaimo, [[Roi Vaara]], Adriana Varejão, Yuri Vasilev, Sergio Vega, [[Maaria Wirkkala]], Mai Yamashita ja Naoto Kobayashi '''Kiasma teatteri''': Charlotte Engelkes, Daniel Leveillé, Rachid Ouramdane, Felix Ruckert
|-bgcolor=#99CCFF
| '''Ars 11''' || 15.4.–27.11.2011 || Helsinki, Turku, Tukholma, Maarianhamina, Hämeenlinna, Kajaani, Kokkola, Kouvola, Oulu, Kuopio || 30 || 300 || 150 000 (Kiasma)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/ARS+11+keräsi+150000+kävijää+Kiasmaan/a1305550290872 | Nimeke = ARS 11 keräsi 150 000 kävijää Kiasmaan | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 28.11.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma company | Viitattu = 1.8.2012 | Kieli = }}</ref> || [[Pirkko Siitari]], Arja Miller, Jari-Pekka Vanhala, esitysohjelmisto Riitta Aarniokoski || Afrikka nykytaiteessa || Afrikassa asuvien lisäksi mantereen ulkopuolella asuvia, afrikkalaissyntyisiä taiteilijoita sekä länsimaisia taiteilijoita, jotka käsittelevät tuotannossaan eri tavoin Afrikkaa. Kiasma-teatterissa ARS-esityksiä. [[Globaali|Globaalit asiat]], [[pakolaisuus]], [[ympäristöongelmat]], urbaani elämä. Ymmärrystä ja taustatietoa Afrikan nykyajasta.
|-bgcolor=#99CCFF
| rowspan=1| '''taiteilijat'''
| colspan=8 align="left"| Georges Adéagbo, Ardmore Ceramic Art, Sammy Baloji, Ursula Biemann, Baaba Jakeh Chande, Kudzanai Chiurai, Steven Cohen, El Anatsui, Samba Fall, Rotimi Fani-Kayode, Samuel Fosso, Patrizia GuerresiMaïmouna, Ditte Haarløv Johnsen, Romuald Hazoumè, [[Laura Horelli]], Pieter Hugo, Alfredo Jaar, Michael MacGarry, Vincent Meessen, Nandipha Mntambo, Baudouin Mouanda, Otobong Nkanga, Odili Donald Odita, Emeka Ogboh, Abraham Onoriode Oghobase, J.D. 'Okhai Ojeikere, Andrew Putter, Elina Saloranta, Mary Sibande, Barthélémy Toguo
|-bgcolor=#B2DFB2
! editio|| aika || sijainti || taiteilijoiden määrä || teoksia || kävijöitä || komissaari/<br>[[kuraattori]]/t || teema/t || suuntauksia ja huomioita
|-bgcolor=#B2DFB2
|'''Yhteensä''' |||||||568||1 521 + elokuvat, videot, performanssit, teatteri- ja tanssiesitykset||
|}
| |||