Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Mikkeli)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, suurin osa leipätekstiä näkyy perustuvan tuohon samaan lähteeseen
vähän lisää samasta lähteestä
Rivi 9:
Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, professori [[Olli Kivinen|Olli Kiviseltä]]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.<ref name="kaupunki" />
 
[[Kunnallisvaalit 1964|Vuoden 1964 kunnallisvaaleissa]] valittu vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt patsaan paikaksi Hallitustoria. Lokakuussa 1966 löytyi lopulta valtuuston kaikkia osapuolia tyydyttävä paikka Suur-Savon aukiolla. Paljastustilaisuudessa 4. kesäkuuta 1967 oli noin 7000 osallistujaa. Puheen piti eduskunnan puhemies [[Johannes Virolainen]] ja patsaan vastaanotti kaupungin edustajana valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja [[Kalervo Haapasalo|K. F. Haapasalo]].<ref name="kaupunki" />
 
Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Mikkelin kaupunginvaltuuston voimasuhteet muuttuivat ja uusi valtuusto hyväksyi vuoden 2002 lopulla aloitteen Päämajapatsaan siirrosta Mikkelin torin reunalle. Keskustelua aiheutti lähinnä noin 70&nbsp;000 euron siirtokustannukset. Mannerheimin lounaspaikkana tunnettu [[Mikkelin klubi]] järjesti kansalaiskeräyksen.