Ero sivun ”Louis Agassiz” versioiden välillä

| alma mater =[[Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg|Friedrich-Alexander-yliopisto]]

'''Jean Louis Rodolphe Agassiz''' [agasi] ([[28. toukokuuta]] [[1807]] [[Haut-Vully|Môtier]], [[Fribourg (kantoni)|Fribourg]], [[Sveitsi]] – [[14. joulukuuta]] [[1873]] [[Cambridge (Massachusetts)|Cambridge]], [[Massachusetts]], [[Yhdysvallat]]) oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen [[eläintiede|eläintieteilijä]], [[glasiologia|glasiologi]] ja [[geologi]]. Hänet muistetaan monien kasvien löytämisestä. Hän lienee ollut aikoinaan merkittävin [[jääkausi]]teorian puolestapuhuja. Agassiz piti eri rotuja eri kantaisistä syntyneinä ja muun muassa sen takia epätasa-arvoisina, mikä oli tuohon aikaan tavallista. Hän kuului [[evoluutioteoria]]n vastustajiin.

Louis Agassiz syntyi Sveitsin MôtierissaMôtier'ssa, joka on nykyään osa [[Haut-Vully]]a. Agassiz väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1829 [[Erlangen]]issa [[Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg|Friedrich-Alexander-yliopisto]]ssa ja vuotta myöhemmin [[lääketieteen tohtori]]ksi [[München]]issä.

Vuonna 1840 Agassiz löysi merkkejä jääkaudesta Brittein saarilta. Myöhemmin Agassiz väitti löytäneensä jääkauden merkkejä tropiikistakin, mutta tätä ei nykytiede vahvista. Agassiz'n jääkausiteoriasta kiisteltiin Suomessakin pitkään, vielä 1860-luvulla<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Jääkaudet | Selite=Päätoimittaja: Marjatta Koivisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-29101-3}}</ref> — nykyisin jääkauden jälkinä pidettyjen silokallioiden uurteiden ja muiden uskottiin syntyneen vedenpaisumuksen vesien virtauksessa tai muissa vastaavissa tapahtumissa, mutta nykyään niitä pidetään jääkauden jälkinä.