Ero sivun ”David Lynch” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
→‎Elämäkerta: Lisäys ja lähde siihen
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
→‎Elämäkerta: väliotsikoita ja viite
Rivi 54:
 
==Elämäkerta==
=== Lynchin taideopinnot ===
Lynchin isä oli maatalousministeriön tutkija, minkä takia perhe joutui muuttamaan alati. Monet Lynchin kotikaupungeista muistuttivat niitä idyllisiä mutta outoja pikkukaupunkeja, joihin hän sijoitti myöhemmin useat elokuvistaan.<ref> {{Kirjaviite| Tekijä=Chris Rodley | Nimeke= Lynch on Lynch | Julkaisija= Like, Suomentanut Lauri Lehtinen | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-01-0054-4 }} sivut 17–21 </ref> Suomalaisessa elokuvakeskustelussa viitataan usein hänen suomalaiseen taustaansa elokuvien kuvastoa avaavana tekijänä: David Lynchin äidinpuoleinen isoisä, sukunimeltään Sandholm, muutti nuorena miehenä Suomesta Yhdysvaltoihin.<ref name="imdb_bio">{{Verkkoviite | Osoite = http://finnish.imdb.com/name/nm0000186/bio | Nimeke = Biography for David Lynch | Kieli = {{en}} | Julkaisija = IMDb}}</ref>
 
Rivi 59 ⟶ 60:
 
Lynch ei alunperin ollut kiinnostunut elokuvistaoman taiteensa välineenä vaan opiskeli kuvataidetta tyydyttääkseen kunnianhimoaan maalarina. Lynch sai kuitenkin idean tehdä "liikkuvan maalauksen" ja osallistua sillä Pennsylvanian taideakatemiansa jokavuotiseen kokeelliseen maalauksen ja kuvanveiston kilpailuun. Lynchin teos "Kuusi miestä voi pahoin" oli [[stop motion]]-tekniikalla toteutettu [[animaatio]] ja se heijastettiin 2 kertaa 3 metria suuruiselle kankaalle. Lync piti sitä kertaluontoisena ja kalliina kokeiluna, ''toteutus oli maksanut noin 200 dollaria'', mutta eräs hänen projektinsa nähnyt tilasi Lynchiltä samanlaisen kotiinsa. <ref name= "Catching_the_Big_Fish"> David Lynch, Catching the Big Fish 2008, sivut 22-23 </ref>
=== Eraserhead ===
 
Vuonna 1967 Lynch teki pari muutaman minuutin mittaista lyhytelokuvaa, ja myöhemmin 34-minuuttisen elokuvan ''The Grandmother'' elokuvakoulussa. Lopulta syntyi ''[[Eraserhead]]'' (1977), Lynchin ensimmäinen pitkä elokuva. Pienistä pätkistä lähtenyt, viisivuotiseksi projektiksi venynyt, pieni ja äärimmäisen omalaatuinen filmi leimattiin jopa liian sairaaksi julkaista. Lopulta ''Eraserhead'' näki kuitenkin päivänvalon ja saavutti nopeasti kulttimaineen.
 
Viisivuotisen työrupeaman aikana Lynchin ja Reaveyn avioliitto päättyi, ja ''Eraserheadin'' ilmestymisvuotena 1977 Lynch avioitui toisen vaimonsa [[Mary Fisk]]in kanssa.

=== Elefanttimies ===
Lynch nousi suuren yleisön tietoisuuteen seuraavalla elokuvallaan. Tositapahtumiin ja [[Sir Frederick Treves]]in kirjaan perustuva ''[[Elefanttimies (elokuva)|Elefanttimies]]'' (''The Elephant Man'', 1980) oli kaukana ''Eraserheadista'', vaikka tyyli pysyikin painostavana. Elokuvan tuotti [[Mel Brooks]], ja päärooleissa nähtiin [[John Hurt]] sekä [[Anthony Hopkins]]. Elefanttimieheksi kutsutun [[John Merrick]]in elämästä kertovaa filmiä ylistivät niin kriitikot kuin yleisökin, ja se sai peräti kahdeksan [[Oscar]]-ehdokkuutta. Vuonna 1982 syntyi [[Austin Lynch|Austin]], David Lynchin toinen lapsi. Sittemmin hänellä on ollut kaksi pientä roolia isänsä töissä: Pierre Tremond ''Twin Peaksissa'' sekä Devon Berkin kuski ''[[Inland Empire]]ssä''.<ref>[http://www.imdb.com/name/nm1487379/]</ref>
 
=== Dyyni ===
Pian ''Elefanttimiehen'' jälkeen Lynch palkattiin filmatisoimaan massiivinen [[Dyyni (romaani)|scifiromaani]] ''[[Dyyni (elokuva)|Dyyni]]'' (''Dune'', 1984). 40 miljoonan dollarin budjetilla tehty elokuva jäi kaksikymmentä miljoonaa dollaria tappiolle ja siitä tuli hänen uransa suurin floppi. Elokuvan sekavuutta arvosteltiin ja se sai yleisesti huonoja arvosteluja. Myöhemmin Lynch on myöntänyt, ettei hänen olisi ikinä pitänyt ohjata ''Dyyniä''.<ref>[http://www.extrovertmagazine.com/dune/dune7.html ''Dune'': Retrospective, ''Extrovert'' magazine]</ref> Pari vuotta myöhemmin ilmestynyt ''[[Blue Velvet]]'' (1986) nosti Lynchin kuitenkin jälleen suursuosioon. Elokuvassa ilmenevät selkeästi Lynchin tavaramerkit: pikkukaupunkiin sijoittuva, synkkä mutta romanttinen [[trilleri]]. Uskaliaasti väkivaltaista seksiä ja ihmismielen kiemuroita esittelevä elokuva toi Lynchille toisen Oscar-ehdokkuuden, mutta herätti myös paljon kohua. Lynch ja Mary Fisk erosivat vuonna 1987, minkä jälkeen huhuiltiin Lynchin ja ''Blue Velvet'' -tähti [[Isabella Rossellini]]n romanssista. Rossellini oli mukana myös Lynchin seuraavassa elokuvassa ''[[Villi sydän]]'' (''Wild at Heart'', 1990). Elokuva nappasi [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvajuhlilla]] Kultaisen palmun. Nyt Lynchin elokuviin oli löytynyt myös vakiosäveltäjä: Lynchin tiivis yhteistyö [[Angelo Badalamenti]]n kanssa on sittemmin ollut tärkeä osa hänen elokuviensa ilmapiiriä.
Pian ''Elefanttimiehen'' jälkeen Lynch palkattiin filmatisoimaan massiivinen [[Dyyni (romaani)|scifiromaani]] ''[[Dyyni (elokuva)|Dyyni]]'' (''Dune'', 1984). 40 miljoonan dollarin budjetilla tehty elokuva jäi kaksikymmentä miljoonaa dollaria tappiolle ja siitä tuli hänen uransa suurin floppi. Elokuvan sekavuutta arvosteltiin ja se sai yleisesti huonoja arvosteluja. Myöhemmin Lynch on myöntänyt, ettei hänen olisi ikinä pitänyt ohjata ''Dyyniä''.<ref>[http://www.extrovertmagazine.com/dune/dune7.html ''Dune'': Retrospective, ''Extrovert'' magazine]</ref>
=== suosio kasvaa elokuvien Blue Velvet ja Wild at Heart myötä ===
Pian ''Elefanttimiehen'' jälkeen Lynch palkattiin filmatisoimaan massiivinen [[Dyyni (romaani)|scifiromaani]] ''[[Dyyni (elokuva)|Dyyni]]'' (''Dune'', 1984). 40 miljoonan dollarin budjetilla tehty elokuva jäi kaksikymmentä miljoonaa dollaria tappiolle ja siitä tuli hänen uransa suurin floppi. Elokuvan sekavuutta arvosteltiin ja se sai yleisesti huonoja arvosteluja. Myöhemmin Lynch on myöntänyt, ettei hänen olisi ikinä pitänyt ohjata ''Dyyniä''.<ref>[http://www.extrovertmagazine.com/dune/dune7.html ''Dune'': Retrospective, ''Extrovert'' magazine]</ref> Pari vuotta myöhemmin ilmestynyt ''[[Blue Velvet]]'' (1986) nosti Lynchin kuitenkin jälleen suursuosioon. Elokuvassa ilmenevät selkeästi Lynchin tavaramerkit: pikkukaupunkiin sijoittuva, synkkä mutta romanttinen [[trilleri]]. Uskaliaasti väkivaltaista seksiä ja ihmismielen kiemuroita esittelevä elokuva toi Lynchille toisen Oscar-ehdokkuuden, mutta herätti myös paljon kohua. Lynch ja Mary Fisk erosivat vuonna 1987, minkä jälkeen huhuiltiin Lynchin ja ''Blue Velvet'' -tähti [[Isabella Rossellini]]n romanssista. Rossellini oli mukana myös Lynchin seuraavassa elokuvassa ''[[Villi sydän]]'' (''Wild at Heart'', 1990). Elokuva nappasi [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvajuhlilla]] Kultaisen palmun. Nyt Lynchin elokuviin oli löytynyt myös vakiosäveltäjä: Lynchin tiivis yhteistyö [[Angelo Badalamenti]]n kanssa on sittemmin ollut tärkeä osa hänen elokuviensa ilmapiiriä.
 
=== Twin Peaks ===
Samoihin aikoihin Lynch oli tekemässä pilottia ensimmäiselle televisiosarjalleen yhdessä [[Mark Frost]]in kanssa. ''[[Twin Peaks|Twin Peaks – tyttömurhat]]'' laajeni suosituksi sarjaksi, joka esitettiin ensimmäisen kerran 1990–1991. Kaksi vuotta myöhemmin Lynch ohjasi sarjan jatkoksi myös elokuvan, jossa valotettiin tapahtumia ennen varsinaista murhaa. ''[[Twin Peaks – tuli kulje kanssani]]'' (''Twin Peaks: Fire Walk with Me'', 1992) ei kuitenkaan saanut yhtä lämmintä vastaanottoa kuin itse sarja, mutta fanien keskuudessa elokuvaa on yleisesti pidetty arvossa. Lynchin ja Frostin toinen televisiosarja ''[[On the Air]]'' (1992) ei menestynyt.
 
=== Lost Highway ===
''Villi sydän'' -romaanin kirjoittanut [[Barry Gifford]] alkoi kirjoittaa Lynchin kanssa 1990-luvun puolivälissä uutta elokuvakäsikirjoitusta. ''Lost Highway'' (1997) on ''Eraserheadin'' ohella epäilemättä Lynchin vaikeimpia elokuvia. Unenomainen palapeli yhdisteli eri elokuvagenrejä rankasti rockahtavalla [[soundtrack]]illa, jolta löytyy muun muassa Lynchin suosikkiyhtye [[Rammstein]].<ref name="imdb_bio"/>
 
=== The Straight Story ===
Seuraavaksi Lynch tekikin jotain aivan muuta: ''The Straight Story'' (1999) ei tunnu selittelemättömässä kiltteydessään Lynchiltä juurikaan. Kyseessä on kuitenkin paljon kiitelty, tositapahtumiin perustuva filmi [[Alvin Straight]]istä, joka lähtee tapaamaan aivohalvauksen saanutta veljeään toiseen osavaltioon kulkuneuvonaan ruohonleikkuri. Elokuvassa pääosaa esittänyt [[Richard Farnsworth]] sairasti syöpää, ja pakeni tuskaa pian itsemurhalla. Elokuva jäi hänen viimeisekseen.
 
=== Mulholland Drive ===
''Straight Storyn'' jälkeen Lynch palasi tuttuihin kuvioihinsa. ''Mulholland Drive'' (''Mulholland Dr.'', 2001) on pitkälti samanlainen elokuva kuin ''Lost Highway'', vaikkakin selvästi pehmeämpi ulkoasultaan. Alun perin televisiosarjaksi suunniteltu ''Mulholland Drive'' näki vastoin odotuksia päivänvalon, kun [[Studio Canal]] suostui tuottamaan sen elokuvana. ''Mulhollandin'' jälkeen Lynch on auttanut myös muita, omasta mielestään lupaavia ohjaajanalkuja pääsemään alkuun urallaan – esimerkkinä [[Eli Roth]] (''Cabin Fever'', 2002). Vuonna 2006 Lynchiltä tuli ensi-iltaan ''Inland Empire'', joka on hänen tähänastisista töistään kaikkein vaikeaselkoisin. Tämä lähes kolmen tunnin mittainen elokuva kuvattiin kolmen vuoden aikana ilman valmista käsikirjoitusta halvalle digivideokameralle.<ref>[http://nyt.hs.fi/elokuva/artikkeli/1135226350730 nyt.hs.fi] (luettu 16. marraskuuta 2007)</ref> Pääroolia näyttelevä [[Laura Dern]] palasi 16 vuoden tauon jälkeen yhteistyöhön Lynchin kanssa.
 
Ohjaaja sai syyskuussa 2006 elämäntyöstä myönnettävän Kultaisen leijonan [[Venetsia]]n elokuvajuhlilla. Tällä hetkellä hän työstää dokumenttielokuvaa [[transsendenttinen meditaatio|transsendenttisen meditaation]] kehittäneestä intialaisesta ajattelijasta, [[Maharishi Mahesh Yogi]]sta, sekä ensimmäistä pitkää animaatiotaan, joka kulkee työnimellä ''Snoot World''.<ref>[http://www.slashfilm.com/2009/11/18/david-lynchs-next-film-is-a-documentary-on-maharishi-mahesh-yogi-updates-on-snootworld/]</ref>
 
=== Lynchin muut taiteelliset tuuotoksettuotokset ===
Elokuviensa ohella Lynch on tehnyt myös kuva taidetta ja julkaissut musiikkia. Vuosina 1983-1992 Lynch piirsi viikoittaista [[strippi]]sarjakuvaa ''[[Los Angeles Reader]]''-lehteen ja sittemmin sitä julkaistiin myös ''[[The Baltimore Sun]]''-lehdessä. <ref name= "Catching_the_Big_Fish"> David Lynch, Catching the Big Fish 2008, sivut 44-45 </ref>