Versio 24. heinäkuuta 2012 kello 03.54 muokkaa Piisamson (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 577 muokkausta rikkinäinen+tarpeeton am-linkki pois ← Vanhempi muutos		Versio 24. heinäkuuta 2012 kello 04.08 muokkaa kumoa Piisamson (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 577 muokkausta lähteessä ei mainita tällaisia prosentteja, eikä juurikaan käytetä ilmaisua verokiila Uudempi muutos →
Rivi 18: ==Efektiivinen verokiila== '''Efektiivinen rajaverokiila''' eli '''efektiivinen rajaveroaste''' kertoo, mikä prosentti työnantajan työntekijän palkkamenoista päätyy työntekijän tulojen lisäykseksi, kun verotuksen lisäksi huomioidaan muut lakisääteiset tekijät kuten päivähoitomaksujen nousu, asumistuen ja muun sosiaaliturvan väheneminen jne. <ref name=vm>[http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20070216Verotu/liikkumavara_vatt_liite.pdf Verotuksen työllisyysvaikutukset], Valtiovarainministeriö, 16.2.2007, mm. s. 8-9</Ref> Suomessa monilla efektiivinen rajaverokiila on lähellä sataa prosenttia, eli töihinmeno ei juurikaan lisää nettotuloja. Koska ensimmäinen työpaikka on erittäin tärkeää työuralle, tämä estää monelta ensimmäisen askeleen tultaessa työmarkkinoille tai pyrittäessä pois pitkäaikaisesta työttömyydestä. <ref name=SATA>[http://pre20090115.stm.fi/te1235115696332/passthru.pdf Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista], Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:10, mm. s. 70</ref> ==Verokiila Suomessa== Rivi 39 ⟶ 37: Siis 100 euron arvoisesta lisäponnistelusta ei kannata maksaa keskituloiselle työntekijälle yli 36,6 euron nettopalkkiota.{{Lähde}} Efektiivinen verokiila on yleensä vieläkin korkeampi (~~joskus jopa noin 100 %<ref name=SATA/> tai~~ perheettömältäkin peräti 118 %<ref>[http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2007/Kannustavaan_sosturvaan.pdf Kannustavaan sosiaaliturvaan], EK 16.1.2007</ref>), koska tulot yleensä lisäävät päivähoitomaksuja ja vähentävät sosiaaliturvaa sekä muita etuja. * Verokiila voidaan tarkastella myös hyödykekohtaisesti, esimerkiksi veron osuus on polttoaineessa useimmiten, 75 - 80 %, kun tätä tarkastellaan työntekijän ja työantajan näkökulmasta progressiivisen huomioituna työnantajan, valtiolle perimat arvolisäverot, kuin myös muut maksut, kohdistuu Suomessa tietyissä hyödykkeisessä tosiassa veroa jopa yli 90 % tuotteen hankintaan.{{Lähde}}

Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä