Ero sivun ”Vanha Suomi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 42:
Vanhan Suomen, kuten monien muidenkin keisarikunnan osien, itsenäisyyttä ryhdyttiin rajoittamaan 1700-luvun loppupuolella keisarinna [[Katariina II|Katariina II:n]] käynnistämän venäläistämisohjelman myötä. Venäjästä ryhdyttiin luomaan yhtenäisesti hallittua valtakuntaa. Osa keisarinnan uudistuksista jouduttiin myöhemmin kumoamaan, mutta hajanaisen keisarikunnan ja alueellisten erioikeuksien aika alkoi olla ohi. Merkittävimmän poikkeuksen venäläistämiskehityksestä teki vuonna [[1809]] syntynyt Suomen autonominen suuriruhtinaskunta.
 
Toinen Vanhaa Suomea tiukemmin Venäjään kiinnittänyt 1700-luvun loppupuolen hanke oli Ruotsia vastaan käydyn [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] kokemusten perusteella käynnistetty laajan [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä]]n rakennustyö. Maineikkaan kenraali [[Aleksandr Suvorov]]in johdolla toteutetun hankkeen myötä luotiin Vanhaan Suomeen useista sisäkkäisistä linnoitusketjuista koostuva linnoitusjärjestelmä jonka tehtävänä oli torjua mahdollisen Ruotsin puoleisesta Suomesta Pietaria kohti suunnatut mahdolliset hyökkäykset. Tällöin Vanhan Suomen alueelle muutti pysyvästi tuhansia ei-suomalaisia, lähinnä venäläisiä sotilaita ja [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaisia]] upseereita ja virkamiehiä.
 
==Vanha Suomi liitetään Suomen suuriruhtinaskuntaan==