Ero sivun ”Alastalon salissa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteitä myös lähteisiin |
p viitemuotoilu |
||
Rivi 30:
Vuosikerta = 18| Numero = | Sivut = 161-173|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
Tajunnanvirtatekniikkaan kuuluvana piirteenä teoksen kerronta seuraa kirjan henkilöiden erilaisia ajattelutapoja ja -malleja. Näin esimerkiksi yksinkertaisen ja kiihkeän Pukkilan ajatusten virtaa seurattaessa asioita toistetaan jatkuvasti ja ajatukset kiertävät jokseenkin pientä kehää. Esimerkki:
{{sitaatti|Mittaa [[Masto (purjehdus)|toppisi]], Alastalo, venytä mastojen välit jalkaviksi, Mattsson, mittaa, sanon, venytä, sanon, Pukkila mittaa myöhemmin ja tietää venyttää enemmän.|2. luku
Alastalon itsensä ajatukset taas ovat analyyttisempia ja täsmällisempiä. Teoksen erityisinä ansioina on pidetty kirjallisen kerronnan yksityiskohtaista kuvailevuutta ja kielellistä taituruutta. Tämän hintana ja tehokeinona ovat toisinaan pitkät ja monimutkaiset virkkeet. Esimerkki:
{{sitaatti|Olihan Langholma isonen ja kieltämättä pitäjän pää, eikä Alastalo sitä vastaan napissut, koska hyväkin pyörä kärrynrattaissa aina tarvitsee akselinnavan huhkiaksensa kehillänsä, ja koska [[kangaspuut|tuolupuissakin]] tukki on tarpeen, jotta on lointa ja loimissa tämmi sukkulan syöstä kuteitansa ja kaiteen naputtaa kangastansa, mutta ylpeäksi meni Alastalon niska kuitenkin nyt ja tukan alla karahutteli veren varsa korskiansa, koska viimein oltiin näin pitkällä, ja vaelto nyt salissa käärö kourassa ja kahden talven työn ähinä piirtopaperilla valmiina puhtain viivoin ja linjaalivedoin, eikä Langholmallakaan muuta tekemistä kuin keikutella keinutuolilla ja odotella niin kuin muutkin ja kuka hyvänsä: napa kuin napa, mutta rattaan hyrrä virstat jättää; ja loimi tukilla lointa tukilla, mutta kankaan verka vasta kyynärissä mitataan.|14. luku
== Lähteet ==
| |||