Ero sivun ”Vitaaliveljet” versioiden välillä

Vitaaliveljien toiminta alkoi [[1300-luku|1300-luvun]] lopulla [[Gotlanti|Gotlannista]] käsin [[Ruotsi]]n kuninkaan [[Albrekt Mecklenburgilainen|Albrekt Mecklenburgilaisen]] antamillaanantamien kaapparikirjeilläkaapparikirjeiden valtuuttamana. Kun kuningatar [[Margareeta I|Margareetan]] joukot saartoivat [[Tukholma]]n, kaapparijoukkiot yhdistyivät murtamaan saartoa ja toimittamaan elintarvikkeita saarrettuihin kaupunkeihin. Tästä tuleekin vitaaliveljien nimitys ([[latina]]a: ''victualia'' ’elintarvikkeet’), elintarvikkeiden kuljettamisesta piiritettyyn Tukholmaan Mecklenburgilaisen tukijoiden taistellessa Margareetaa vastaan <ref name="Itämeren_merirosvot40" />.

Vitaaliveljet mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1392, kun he kaappasivat kaksi [[Elbląg|elbingiläistä]] laivaa. Eritoten vitaaliveljet vainosivat Margareetaa tukeneiden [[lyypekki]]läisten laivoja. Vitaliaanit kaappasivat vuonna 1392 piispa Tordin ja hänet vietiin vangiksi Tukholmaan. Sen seurauksena Albrekt Mecklenburgilainen ja Tukholma julistettiin [[panna]]an. Kaapparikapteeni Hanneksen johdolla vitaliaanit hyökkäsivät Norjan Bergeniin vuoden 1393 [[kiirastorstai]]na. Mukana olivat muun muassa vitaliaanikaappareista [[Klaus Störtebecker]], [[Maister Wigbold]] ja [[Godeke Michels]] koostuva laivasto, jota oli vahvennettu 900 asemiehellä. Norjalaisten alun kiivaasta vastarinnasta huolimatta kaupunki ryöstettiin perin pohjin <ref name="Itämeren_merirosvot40" />.

Vuonna 1394 vitaaliveljet ottivat haltuunsa Gotlannin [[Visby]]n, josta tuli heidän tukikohtansa ja pakopaikkansa aina vuoteen 1398 asti, jolloin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] [[suurmestari]] [[Konrad V von Juningen]] nousi maihin Gotlannissa noin neljän tuhannen asemiehen ja 84 aluksen kanssa. Tämän seurauksena vitaaliveljet pakenivat ja Visby antautui heti. Saksalainen ritarikunta piti Gotlantia hallussaan vuoteen 1408 asti<ref name="Itämeren_merirosvot40" />. Margareetan päästyä voitolle valtataistelussa osa vitaliaaneista siirtyi hänen palvelukseensa, mutta enemmistö jatkoi kaapparitoimintaansa. Koska Albrekt Mecklenburgilaisen myöntämät kaapparikirjat eivät olleet enää minkään arvoisia, tuli kaappareista virallisesti merirosvoja<ref name="Itämeren_merirosvot40">Ruusuvuori 2004, s. 40–61 </ref>.

1400-luvulle tultaessa vitaaliveljien toiminta oli tyrehtynyt tukijoiden ja tukikohtien puutteeseen. Käännekohtana voidaan pitää vuotta 1394, jolloin vitaaliveljet karkoitettiin Gotlannista. Tämän jälkeen vitaaliveljien johtajista vain Klaus Störtebecker, Maister Wigbold ja Godeke Michels jatkoivat toimintaansa [[Pohjanmeri|Pohjanmerellä]] Friiseinsaarilta[[Friisein saaret|Friisein saarilta]] käsin 15001&nbsp;500 miehen kanssa <ref name="Itämeren_merirosvot40" />. Johtajat saatiin vangittua ja teloitettua parissa vuodessa, joten vitaliaanien olemassaolo lähestyi loppuaan <ref name="THOP90"> The History of Piracy, Philip Gosse, 2007 (1932) sivut 90-92 </ref>. Vitaliaanit mainitaan viimeisen kerran [[1429]], jolloin tällä nimellä kutsuttu ryhmä ryösti ja poltti [[Bergen]]in <ref name="Itämeren_merirosvot40" />.