Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh, wl
Rivi 1:
'''Jäämit''' ({{k-ru|ямь ja емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin [[Suomi|Suomen]] tai [[Karjala]]n suunnalla asuneita väestöryhmittymiä. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat [[hämäläiset|hämäläisiä]] tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita .<ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref> Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja ''korela'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle. Eri yhteyksissä nimi on voinut viitata eri ryhmiin.
 
Novgorodin [[kronikka|kronikat]] mainitsevat erikseen ''sum'' ja ''jem'' eli perinteisen tulkinnan mukaan suomalaiset ja hämäläiset .<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei kuitenkaan ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti. <ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref>
 
''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[Äänisjärvi|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]]'' nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku [[Suomen historia]]ssa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
 
Seuraavaksi jäämit mainitaan 1123, sitten 1142, 1143, 1149, 1186, 1191, 1227 (1226?), 1228, 1240, 1256, 1292 ja 1311.<ref>''Suomen varhaiskeskiajan lähteitä'', toim. Martti Linna, 1989, ''The Chronicle of Novgorod'' 1016-1471, trans. Robert Michell and Nevill Forbes, 1914, reprinted 1970</ref>
 
Vuonna [[1142]] jäämit hyökkäsivät [[Novgorod]]iin ja hävisivät taistelun lähellä [[Laatokka]]a kokien 400 miehen tappiot. Jäämit organisoivat hyökkäyksensä uudemman kerran [[1149]], venäläisten tietojen mukaan 1000 miehen voimin. Novgorodilaiset lähtivät takaa-ajoon vatjalaisten kanssa 500 miehen voimalla ja voittivat.
Rivi 20:
<references/>
 
{{tynkä/Historia}}
[[Luokka:Muinaiset kansat]]
[[Luokka:Suomen esihistoria]]
[[Luokka:Suomen keskiaika]]
 
 
[[ru:емь]]