Ero sivun ”Säätytalo” versioiden välillä

| koordinaatit = dms|60|10|16|N|24|57|14|E

| käyttäjä = Valtioneuvosto

| urakoitsija = K. G. Sivenius

Kun Suomen säätyvaltiopäivät alkoivat 1860-luvulta lähtien kokoontua säännöllisesti, syntyi tarve rakentaa niille pääkaupunkiin vakituiset tilat. Aatelissääty rakensi itselleen istuntopaikaksi [[Ritarihuone]]en jo [[1862]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivu = 12 | Julkaisija = Sanoma Oy | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-9134-69-7}}</ref> Kolme aatelitonta säätyä, eli [[papisto]], [[porvaristo]] ja [[talonpoikaisto]], saivat odottaa omia tilojaan vuoteen 1891, jolloin Säätytalo vihittiin käyttöön.<ref name=PuhvPun26>Puhvelista Punatulkkuun, s. 26-27</ref> Kukin sääty sai talosta oman istuntosalinsa.<ref name=PuhvPun26 />

Säätytalo ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain viisitoista vuotta. Vuonna [[1906]] säätyvaltiopäivät lopettivat toimintansa ja valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen [[eduskunta]], jonka täysistuntoihin rakennus oli liian pieni. Eduskunnan täysistunnot järjestettiin muualla kaupungissa (ensin Palokunnantalossa<ref>Puhvelista jaPunatulkkuun, s. 91</ref>, myöhemmin [[Heimola]]n talossa<ref>Puhvelista Punatulkkuun, s. 79</ref>), Säätytalossa pidettiin eduskunnan valiokuntien istuntoja, ja sinne jäi myös eduskunnan kirjasto.<ref name=PuhvPun26 />

Kun [[Eduskuntatalo]] valmistui [[1931]], sai [[Tieteellisten seurain valtuuskunta]] Säätytalon käyttöönsä.<ref name=PuhvPun26 /> Rakennus tunnettiin Tieteellisten seurain talona vuoteen [[1978]], jolloin se siirtyi [[valtioneuvoston kanslia]]n hallintaan.<ref name=VN>{{verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/saatytalo/fi.jsp | Nimeke = Tietoa Valtioneuvostosta: Säätytalo | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 17.7.2012}}</ref> Enimmillään siellä oli ollut 65 seuran toimistot, ja edelleenkin siellä järjestetään myös niiden tilaisuuksia.<ref name=VN /> Mittava entisöinti alkoi [[1988]], ja sen valmistuttua rakennusta on käytetty eri ministeriöiden kokous- ja edustustilaisuuksiin.<ref name=VN /> Säätytalossa myös järjestetään eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut.

[[Valtakunnanoikeus]] on kokoontunut Säätytalossa neljä kertaa, viimeksi oikeudenkäynnissä [[Kauko Juhantalo]]a vastaan [[1993]].<ref>{{verkkoviite Säätytalossa| pidettiinOsoite myös= [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]]http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/12_3.html [[1945]]−[[1946]]| sekäNimeke ns.= [[metrojupakka|HelsinginKertomuksia metrojupakan]]keskustan oikeudenkäynnitkortteleista: 1980-luvulla.Sotasyyllisyysoikeudenkäynti järkytti suomalaisia syksyllä 1945

[[Uusrenessanssi]]tyylinen Säätytalo on [[arkkitehti]] [[Gustaf Nyström]]in päätyö. Rakennuksen pääty muistuttaa [[Kreikkalainen temppeli|kreikkalaista temppeli]]ä pylväineen. [[Päätykolmio]]ssa on vertauskuvallinen [[kuvanveistäjä]] [[Emil Wikström]]in pronssiveistossarja, jonka keskushahmona on keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] vahvistamassa Suomen lait ja oikeudet. Se sijoitettiin paikoilleen [[1903]] kaikessa hiljaisuudessa [[Sortokausi|sortovuosien]] aikana.<ref name=PuhvPun26 />