Ero sivun ”Kannus (kaupunki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: zh:坎努斯 |
→Historia: kuva |
||
Rivi 40:
[[1800-luku|1800-luvun alussa]] koko Kannuksen kylän väkiluku kasvoi voimakkaasti. [[1810]] kylässä oli 1766 ja [[1840]] jopa 2825. Tämän jälkeen asukasluvun kasvu rauhoittui ja [[1890]] kunnassa oli 3796 asukasta. Kannuksessa tehtiin [[1870-luku|1870-luvulla]] rajajärjestelyitä, kun Mutkalamminkylästä siirrettiin [[Himanka|Himangan Himankakylään]] Ainalin ja Ojan talot. Aikaisemmin [[1860-luku|1860-luvulla]] oli siirrtetty Kannuskylä ja Hillilä kylä Himankaan. <ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan Historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Keski-Pohjanmaan Kirjapaino|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref> Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen ja poltti sen poroksi [[31. heinäkuuta]] [[1813]], koska kirkko paloi päiväsaikaan, melkein kaikki sen omaisuus ehdittiin pelastaa. Tulipalon jälkeen kirkkomaata vartioi neljä miestä. Heti palon jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Toholampilaiset olivat lähettäneet tiedon kannuslaisille, jossa he lupasivat, että varakkaimmat talolliset antavat rakennushirsiä ja muita rakennustarpeita uutta kirkkoa varten. Kirkon rakennusmestarina oli [[Heikki Kuorikoski]] [[Kaustinen|Kaustiselta]], jonka käsialaa lienevät myös kirkon piirustukset. C. Bassin piirustukset eivät täydellisesti vastaa kirkon nykyistä muotoa. Malliltaan [[Kannuksen kirkko|Kannuksen uusi kirkko]] on [[ristikirkko]]. Kirkko valmistui [[26. syyskuuta]] [[1817]]. Kirkko kuitenkin jouduttiin jo [[1824]] ja [[1850]]. Perusteellisemmin kirkkoa korjattiin [[1855]] Heikki Kuorikosken pojanpojan johdolla. Tästä korjauksesta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa. Kirkkoa korjattiin jälleen [[1888]]. Tähän korjaukseen velvoitettiin saapumaan kaikki kylän 16-70-vuotiaat miehet. Laiminlyöjät saivat maksaa päivätyönsä puolellatoista markalla. Tällöin kirkkoon asennettiin mm. ukkosenjohdatin. Vuonna [[1904]] kirkko peruskorjattiin jälleen. <ref name=" SuurLohtaja2" />
[[File:Kannuksen palo 1934.jpg|thumb|Tulipalo Kannuksessa 11. toukokuuta 1934]]
Ylikannuksen kylä itsenästyi Suur-Lohtjasta [[1859]]. Tällöin myös kunnan nimeksi muodostui Kannus. [[Pohjanmaan rata|Pohjanmaan radan]] valmistuttua [[1886]] vilkastutti rata Kannuksenkin elämää. Kylään perustettiin useita kauppoja ja [[Kannuksen asema|juna-aseman]] läheisyyteen perustettu Eklövin saha toi vaurautta kunnalle, tuolloin kuntaa myös perustettiin mm. maakauppa, saha, tiilitehdas, maidonkuorinta-asema ja höyrymeijeri. 1800-luvun lopulla alkanut [[siirtolaisuus]] vei myös kannuslaisia [[Amerikka]]an. [[1872]]-[[1917]] välisenä aikana Amerikkaan muutti 2555 asukasta. Tunnetuin kannuslainen, joka muutti Amerikkaan oli [[Oskari Tokoi]]. <ref name=" SuurLohtaja2" /> Vuonna [[1919]] Kannukseen rakennettiin [[Korpelankosken voimalaitos]]. Vuonna [[1934]] raivonnut suurpalo
==Luonto==
| |||