Ero sivun ”Götan kanava” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Viitteet: luokka |
p Lis historia |
||
Rivi 1:
[[Kuva:La2-bergs.jpg|thumb|200px|Bergin sulut [[Linköping]]in lähellä.]]
{{coord|58.49827|16.17332|region:SE-H_type:landmark|display=title|muoto=dms}}
'''Götan kanava''' ({{k-sv|Göta kanal}}) on [[kanava]] [[Ruotsi]]ssa. Pohjanmeren Itämereen yhdistävä 614 kilometriä pitkä vesiväylä kulkee Ruotsin poikki. Reitti nousee [[Pohjanmeri|Pohjanmerestä]] [[Götajoki|Götajokea]] [[Vänern]]iin, josta se kulkee kanavassa läpi [[Vättern]]iin ja edelleen Itämereen. Varsinainen kanava on 190,5 kilometriä pitkä. Kanavaa rakennettiin yli 20 vuotta ja se valmistui vuonna 1832. Sen suunnittelusta vastasi ruotsalainen valtiomies [[Baltzar von Platen]] ja rakentamista johti skotlantilainen insinööri [[Thomas Telford]]. Kanavan sulut mahdollistavat enimmillään 32 m pitkien, 7 m leveiden ja syväykseltään 2,8 m alusten liikennöinnin. Göta-joen osuus on osittain valtamerilaivoille sopimaton.
==Historia==
Ruotsalaiset valitsivat kanavan Ruotsin "seitsemästä ihmeestä" suurimmaksi [[Aftonbladet]]-lehden äänestyksessä 2007. <ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tässä ovat Ruotsin ihmeet| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Vuosi = 2007 | Numero = 11.7.2007 | Sivut = 8 }}</ref>▼
Ensimmäiset suunnitelmat kanavasta kerrotaan lähteneen vuonna [[1516]] [[Linköping]]n piispan [[Hans Brask]]in kirjoituksista. Kesti kuitenkin vuosisatoja, ennen kuin saksalaissyntyinen, [[Ruotsin laivasto|Ruotsin laivaston]] upseeri, [[Baltzar von Platen]] ryhtyi toteuttamaan suunnitelmia käytännössä. Hän sai projektille taloudellisen ja poliittisen tuen. Suurimman tuen hän sai juuri vihitystä kuninkaasta [[Kaarle XIII|Kaarle XIII:sta]], jonka mukaan kanava olisi erinomainen osoitus modernista Ruotsista.<ref>Litellus Russell Muirhead, ''Sweden'', p. 105. Rand McNally, 1952.</ref>
Projekti aloitettiin virallisesti [[11. huhtikuuta]] [[1810]]. Sen budjetti oli 24 miljoonaa [[Riikintaaleri|Riikintaaleria]]. <ref>R Nisbet Bain, ''Scandinavia: A Political History of Denmark, Norway and Sweden from 1513 to 1900'', p. 432. University Press, Cambridge, 1905</ref>
Kanavan rakentaminen oli kyseisen ajan yksi suurimmista yksittäisistä rakennusprojekteista. Yli 22 vuotta ja 58.000 työläistä osallistuivat sen rakentamiseen. [[Skotlanti|Skotlantilainen]] [[Thomas Telford]] kehitti yksityiskohtaisen suunnitelmat kanavan suluista. Hän matkusti Ruotsiin [[1810]] ohjaamaan rakennusprojektia.
Götan kanava avattiin virallisesti [[26. syyskuuta]] [[1832]]. Von Platen menehtyi kaksi vuotta aikaisemmin, eikä koskaan nähnyt valmista kanavaa. Kanavasta ei koskaan tullut kaupallista menestystä, sillä Ruotsin rautatiejärjestelmä oli kehittynyt valtavasti, eikä sitä tarvinnut sulkea talven ajaksi.<ref>Neil Kent, ''The Soul of the North: A Social, Architectural and Cultural History of the Nordic Countries, 1700-1940'', p. 172. Reaktion Books, 2000. ISBN 1-86189-067-2</ref>
==Nykyaika==
▲Ruotsalaiset valitsivat kanavan Ruotsin "seitsemästä ihmeestä" suurimmaksi [[Aftonbladet]]-lehden äänestyksessä 2007. <ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tässä ovat Ruotsin ihmeet| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Vuosi = 2007 | Numero = 11.7.2007 | Sivut = 8 }}</ref> Osia kanavasta käytetään edelleen rahdin kuljetukseen, mutta pääasiallinen käyttötarkoitus on [[Huvialus|huvialusliikenteessä]].
==Lähteet==
| |||