Ero sivun ”Avoliitto” versioiden välillä

Tammikuussa 2011 tasavallan presidentti vahvisti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annetun lain (26/2011).<ref>[http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Avopuoliso+voi+saada+hyvityst%C3%A4+kumppanilta+erotilanteessa/1135261879754 HS.fi, 24.11.2010: Avopuoliso voi saada hyvitystä kumppanilta erotilanteessa]</ref> Sääntelyllä ei pyritä rinnastamaan avopuolisoita aviopuolisoihin tai luomaan avoliitosta avioliiton kaltaista instituutiota. Avopuolisoiden oikeuteen sosiaalipalveluihin ja -etuuksiin tai avopuolisoiden yhteisten lasten isyyden vahvistamista, elatusta, huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeviin säännöksiin ei ehdotettu hallituksen esityksessä muutoksia. Lailla luotiin säännökset avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta avoliiton päättyessä ja pyritään edistämään oikeudenmukaisen lopputuloksen toteutumista omaisuuden erottelussa sekä tarjoamaan riidanratkaisumenettelyriidanratkaisumenettelyä tilanteissa, joissa avopuolisot eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseenpääse selvyyteeb yhteiselämän päättämiseenpäättymisee liittyvistä kysymyksistävaikeuksista.

Avopuolisot voivat sopimuksin poiketa valtaosastamonista ehdotetun lain säännöksiäsäännöksistä, jotkan eivät kuitenkaan oikeudestaansaa liittyä oikeuteeen vaatia omaisuuden erottelua tai oikeudestaanoikeuteen hakea pesänjakajan määräämistä sen toimittamiseksi. Avopuolisoilla tässä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään 5 vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka on avioliitossa.

'''Lain lähtökohtana on, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa avoliiton aikana sekä sen jälkeen'''. Avoliiton tärkeimpiä omaisuuseriä ovat auto ja asunto. Lähtökohtana on ns. nimiperiaate. Sen mukaan omaisuus kuuluu sille, jonka nimiin se on hankittu. Muun irtaimiston osalta noudatetaan vakiintuneita oikeusperiaatteita. Koska avopuolisoilla ei ole [[avioliitto|avio-oikeuteen]] rinnastettavaaverrattavaa oikeutta toistensa omaisuuteen, toimitetaan avoliiton päättyessä osituksen sijaan omaisuuden erottelu, jonka lopputulos on erottelukirja. Jos toinen avopuoliso on työskennellyt yhteistalouden hyväksi siten, että hän on toimillaan kartuttanut tai auttanut säilyttämään toisen avopuolison omaisuutta, tilanne voi johtaa perusteettoman edun saamiseen puolison kustannuksella. Avopuoliso voi silloin vaatia hyvitystä antamastaan ansiosta. Avopuolisot voivat keskinäisin sopimuksin myös sopia yhteistalouden hyväksi annettujen [[Omaisuus|arvokkuuksien]] hyvittämisestä jo avoliiton aikana (sopimus avoliiton päättymisen varalta).

Laissa korostetaankorostetaankin avopuolisoiden keskinäisten sopimusten (ns. sopimuserottelu) merkitystä niin avoliiton aikana kuin omaisuutta myöhemmin eroteltaessa. Omaisuuden erottelua ja avopuolison avustusvaatimuksen käsittelyä varten voidaan [[Tuomioistuin|tuomioistuimelta]] eli tuomarilta hakea pesänjakajan määräämistä, jollei siis sopimuserottelukeskinäisin sopimuksin ole mahdollistapäästy yhteisymmärrykseen. Jos pesänjakajaa koskeva hakemus on tehtytehtynä, määrättävä pesänjakaja ratkaisee ensisijaisesti myös hyvitysvaatimukset. JolleivätSiis vielä kerran, jolleivät avopuolisot keskenään pääse sopimukseen omaisuudenomaisuuksiensa jaosta, heillä eion tähän mennessä ole ollut mahdollisuuttamahdollisuus turvautua muuhuntuomioistuinmenettelyyn kuin tuomioistuinmenettelyyn kanneperusteinakanneperusteinaan velkomus, perusteettoman edun palautus, omistusoikeuden vahvistaminen tai kumoaminen, hallinnan palautus, vahingonkorvaus tms.. [[Oikeudenkäynti|Oikeudenkäynnistä]] ontulee ollutjokatapauksessa kuitenkinyleensä raskasraskasta ja kalliskallista.

Vaikka lähtökohtaisesti omaisuuden omistajuussuhteet eivät omaisuuden erottelussa muutu, on samassa yhteydessä mahdollista purkaa esimerkiksi yhteisomistussuhteet siten, että omaisuutta siirtyy avopuolisolta toiselle tai että avopuolisoiden omistusosuudet muuttuvat. Tästä syystä omaisuuden erottelulta edellytetään määrämuotoa, koska erottelukirja toimii samalla saantokirjana esimerkiksi kiinteistöä tai muuta rekisteröintiä vaativaa omaisuutta rekisteröitäessä. Sekä sopimuserottelussa, että pesänjakajan toimittamantoimittamassa erottelukirjanerottelukirjassa laadinnassa tarvitaan hyvää ammattitaitoa.

Laissa muutetaan puolisoavustusta koskevaa säännöstä, koska avopuoliso voi olla samankaltaisen tuen tarpeessa kuin aviopuoliso perittävän kuoleman jälkeen. Avopuolisolle ei kuitenkaan ehdotettu perintöoikeutta eikä oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana lesken tavoin. TämäTällä jääneeonkin käytännön kokemusten mukaanperusteella vähäisellevähäinen soveltamisellemerkitys.

Uutta lakia ei sovelleta, jos avoliitto on päättynytpäätetty tai loppunut ennen ehdotetun lain voimaantuloa (lain 12 §).