{{Tämä artikkeli|käsittelee sienen osaa. Eläinten ruuminosasta kerrotaan artikkelissa [[Heltta (eläimet)]].}}
'''Heltta''' on [[helttasienet|helttasienten]], kuten [[haperot|haperoiden]] ja [[rouskut|rouskujen]], lisääntymiseen tarvitsemien itiöiden kehittymispesäke.
{{Minitynkä}}
[[Tiedosto:Brahman cattle SB013.jpg|thumb|Brahman-sonni, jolla on kaulan alla runsas helluvainen eli heltta.]]
'''Heltta''' tarkoittaa myös eläimen kaulalla roikkuvia ruumiinosia tai laajemmin mitä tahansa löysiä ihopoimuja. Muiden muassa [[kana|kanoilla]], [[kalkkuna|kalkkunoilla]] tavataan helttoja. Useimpien lajien heltoilla korostetaan sukupuolten eroja mutta niiden avulla voidaan myös poistaa lämpöä. Jotkin [[matelijat]], kuten ''Polychrotidae''-suvun lajit, kykenevät laajentamaan ja supistamaan muusta ruumiistaan väriltään eroavaa helttaansa. Koiraalla on suurempi heltta kuin naaraalla, ja se käyttää sitä näyttääkseen suuremmalta ja pelotellakseen kilpailijoitaan.
Joskus puhutaan virheellisesti, että [[nauta|naudoilla]] ja monilla muillakin eläinlajilla olisi heltta. Kyse on kuitenkin ihopoimuista, jotka lämpimissä oloissa elävillä eläinlajeilla ovat suurempia kuin kylmien olojen eläimillä. Mitä laajempi pinta-ala, sitä tehokkaammin lämpöä voidaan poistaa. Naudan kaulan ihopoimulla on myös oma nimensä, helluvainen. Trooppisten alueiden eläimillä on yleisesti myös suuret korvat.
Joillakin lajeilla, kuten ihmisellä ja hevosella, ei luontaisesti ole ihopoimuja. Sellainen voi kuitenkin syntyä, kun ikääntyneen yksilön kaulan lihakset surkastuvat, ihonalainen rasvakerros ohenee ja joustokykynsä menettänyt iho jää roikkumaan.
