Ero sivun ”Hj. Nortamo” versioiden välillä

'''Frans Hjalmar Nortamo''', alun perin '''Nordling''', kirjailijanimeltään '''Hj. Nortamo''' (s. [[13. kesäkuuta]] [[1860]], [[Rauma]] -– k. [[30. marraskuuta]] [[1931]], [[Pori]]) oli [[rauma]]lainen murrekirjailija ja lääkäri. Hänet tunnetaan [[Rauman murre|Rauman murteella]] kirjoitetuista kertomuksista, "raumalaisista jaarituksista".

Nortamo kirjoitti ylioppilaaksi [[Turku|Turun]] klassillisesta lukiosta [[1880]] ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi [[Helsinki|Helsingistä]] [[1888]]. Hän työskenteli [[1888]] - –[[1900]] Rauman kaupunginlääkärinä sekä [[1900]] - –[[1902]] piirilääkärinä [[Pudasjärvi|Pudasjärvellä]] ja vuodesta [[1902]] [[Pori]]ssa. Nortamo toimi aktiivisesti sekä kunnallispolitiikassa että kulttuurielämässä, ja hän edusti Rauman porvarissäätyä vuoden [[1900]] valtiopäivillä.

Virikkeitä murrepakinoiden kirjoittamiseen Nortamo sai mm. ruotsalaiselta Gustav[[Gustaf FrödingiläFröding]]iltä sekä suomalaisilta [[Kaarlo HemmoltaHemmo]]lta ja [[Juho SjöroosiltaSjöroos]]ilta. Nortamon ensimmäinen raumalainen murrekertomus ''"Antonim bäev''" ilmestyi [[1898]] Rauman purjehdusseuran lehdessä. Hän kirjoitti lisää jaarituksia harvakseltaan eri lehtiin, ja [[1906]] ilmestyi ensimmäinen kokoelma ''Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro'', joka oli ensimmäinen murteella julkaistu suomalainen kaunokirjallinen teos. Nortamo kuvasi jaarituksissaan 1800-luvun lopun Raumalle sijoittamiaan sattumuksia, ja niiden pääosassa oli kolme nuorta merimiestä: kertojana toimiva "mnää" eli Anudilan Kalkke, Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro.

Nortamo julkaisi kaikkiaan viisi kokoelmaa murretarinoita. Hänen eri tilaisuuksiin kirjoittamistaan, pääasiassa raumankielisistä runoista ja lauluista on koottu kokoelma ''Laulajapoika I-–II'' ([[1933]]). Näistä esimerkiksi merimieslaulu ''"Meripoikki meit varjelkko daevas''" ja humoristinen ''"Rauman brankkori-marssi''" ovat olleet tunnettuja ja suosittuja. Nortamo kirjoitti myös yhden yleiskielisen romaanin ''Helmikoristeinen kirjanmerkki'' ([[1923]]), [[Zachris Topelius|Topeliukselta]] vaikutteita saaneen romanttishistoriallisen kertomuksen merikapteeniksi nousevasta raumalaisesta orpopojasta, mutta teosta pidettiin tyylillisesti vanhentuneena jo ilmestyessään.

;Murrekertomuskokoelmat:

* ''Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro'' (1906)

* ''Uussi raumlaissi jaarituksi'' (1912)

* ''Rojohoppe viimene reis'' (1921)

* ''Meripurakoj ja maamyyri'' (1925)

* ''Umme ja pimjä'' (1930)

;Muu tuotanto:

* ''Hiilenpolttajan uni''' (kuvaelma, 1915)

* ''Helmikoristeinen kirjanmerkki'' (romaani, 1923)

* ''Laulajapoika I-–II'' (runoja, 1933)

* ''Eulalia-täti'' (näytelmä, 1929)

* ''Lumottu prinsessa'' (näytelmä, 1930)

* ''Valtamerillä'' (merimies Akseli Urholan elämäkerta, 1930)

;Kokoomateoksia:

* ''Raumlaissi jaarituksi'' (1920)

* ''Kootut teokset I-–II'' (1929)

* ''Sillo se paukatt'' (1994)