Ero sivun ”Hj. Nortamo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Frans Hjalmar Nortamo''', alun perin '''Nordling''', kirjailijanimeltään '''Hj. Nortamo''' (s. [[13. kesäkuuta]] [[1860]], [[Rauma]] -– k. [[30. marraskuuta]] [[1931]], [[Pori]]) oli [[rauma]]lainen murrekirjailija ja lääkäri. Hänet tunnetaan [[Rauman murre|Rauman murteella]] kirjoitetuista kertomuksista, "raumalaisista jaarituksista".
 
Nortamo kirjoitti ylioppilaaksi [[Turku|Turun]] klassillisesta lukiosta [[1880]] ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi [[Helsinki|Helsingistä]] [[1888]]. Hän työskenteli [[1888]] - –[[1900]] Rauman kaupunginlääkärinä sekä [[1900]] - –[[1902]] piirilääkärinä [[Pudasjärvi|Pudasjärvellä]] ja vuodesta [[1902]] [[Pori]]ssa. Nortamo toimi aktiivisesti sekä kunnallispolitiikassa että kulttuurielämässä, ja hän edusti Rauman porvarissäätyä vuoden [[1900]] valtiopäivillä.
 
Virikkeitä murrepakinoiden kirjoittamiseen Nortamo sai mm. ruotsalaiselta Gustav[[Gustaf FrödingiläFröding]]iltä sekä suomalaisilta [[Kaarlo HemmoltaHemmo]]lta ja [[Juho SjöroosiltaSjöroos]]ilta. Nortamon ensimmäinen raumalainen murrekertomus ''"Antonim bäev''" ilmestyi [[1898]] Rauman purjehdusseuran lehdessä. Hän kirjoitti lisää jaarituksia harvakseltaan eri lehtiin, ja [[1906]] ilmestyi ensimmäinen kokoelma ''Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro'', joka oli ensimmäinen murteella julkaistu suomalainen kaunokirjallinen teos. Nortamo kuvasi jaarituksissaan 1800-luvun lopun Raumalle sijoittamiaan sattumuksia, ja niiden pääosassa oli kolme nuorta merimiestä: kertojana toimiva "mnää" eli Anudilan Kalkke, Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro.
 
Nortamo julkaisi kaikkiaan viisi kokoelmaa murretarinoita. Hänen eri tilaisuuksiin kirjoittamistaan, pääasiassa raumankielisistä runoista ja lauluista on koottu kokoelma ''Laulajapoika I-–II'' ([[1933]]). Näistä esimerkiksi merimieslaulu ''"Meripoikki meit varjelkko daevas''" ja humoristinen ''"Rauman brankkori-marssi''" ovat olleet tunnettuja ja suosittuja. Nortamo kirjoitti myös yhden yleiskielisen romaanin ''Helmikoristeinen kirjanmerkki'' ([[1923]]), [[Zachris Topelius|Topeliukselta]] vaikutteita saaneen romanttishistoriallisen kertomuksen merikapteeniksi nousevasta raumalaisesta orpopojasta, mutta teosta pidettiin tyylillisesti vanhentuneena jo ilmestyessään.
 
Hj. Nortamo oli ensimmäinen merkittävä suomalainen murrekirjailija, jonka esimerkki innosti myöhempiä eri murteita käyttäneitä kirjailijoita. Hänen työtään "rauman giälen" tallentajana jatkoi myöhemmin [[Tauno Koskela]]. Nortamon hautamuistomerkki on Rauman hautausmaalla, ja hänelle on pystytetty muistopatsaat sekä Raumalle että Poriin.
Rivi 11:
== Tuotanto ==
 
;Murrekertomuskokoelmat:
* ''Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro'' (1906)
* ''Uussi raumlaissi jaarituksi'' (1912)
* ''Rojohoppe viimene reis'' (1921)
* ''Meripurakoj ja maamyyri'' (1925)
* ''Umme ja pimjä'' (1930)
 
;Muu tuotanto:
* ''Hiilenpolttajan uni''' (kuvaelma, 1915)
* ''Helmikoristeinen kirjanmerkki'' (romaani, 1923)
* ''Laulajapoika I-–II'' (runoja, 1933)
* ''Eulalia-täti'' (näytelmä, 1929)
* ''Lumottu prinsessa'' (näytelmä, 1930)
* ''Valtamerillä'' (merimies Akseli Urholan elämäkerta, 1930)
 
;Kokoomateoksia:
* ''Raumlaissi jaarituksi'' (1920)
* ''Kootut teokset I-–II'' (1929)
* ''Sillo se paukatt'' (1994)
 
== Kirjallisuutta ==
 
* Hjalmar Nortamo: ''Raumlaissi jaarituksi'' ISBN 9510178209, ISBN 9510071927, ISBN 9510072818
* [http://www.wakkanet.fi/nortamo-seor/ Nortamo-seura]