Ero sivun ”Ukko-Pekan silta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) mallineeseen, täsmennystä |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Laajennettu |
||
Rivi 2:
| sillan_nimi = Ukko-Pekan silta
| kuva = SS Ukkopekka.jpg
| kuvateksti = Höyrylaiva [[S/S Ukkopekka]] alittamassa etummaisena näkyvää Ukko-Pekan siltaa.
| ajokaistoja = kevyen liikenteen silta
| raiteita =
Rivi 11:
| pisin_jänneväli = 45
| pituus = 211
| leveys = 5
| korkeus =
| alituskorkeus = 11
Rivi 27:
| pituusaste =
}}
[[Kuva:Ukko-Pekan_sillan_avajaiset_1934.jpg|thumb|
'''Ukko-Pekan silta''' on vuonna [[1934]] valmistunut, [[Naantali]]ssa sijaitseva, kaksiosainen ja -aukkoinen teräsbetoninen [[holvisilta]], jolla on pituutta 211 metriä. Silta on rakennettu Raumakarin päälle, ja se
== Siltapaikka ja vaihtoehtojen kartoitus ==
Naantalinsalmen kalliorannat ovat jyrkät ja salmessa kulkee laivaväylä. Ennen siltaa mantereen ja Luonnonmaan välillä liikennöitiin [[lautta|lautalla]]. 1920-luvulla Luonnonmaan tiehoitokunta ja kulkuyhteyden takana olevat [[Merimasku]]n ja [[Rymättylä]]n kunnat anoivat valtionapua tieyhteyden ja vesistöjen ylityksen parantamiseksi. [[Tie- ja vesirakennushallitus]] päätyi viiteen vaihtoehtoon, joista vain yhdessä lautta olisi korvattu Raumakarin kohdalle rakennettavalla sillalla. Vaihtoehto olisi ollut liikenteellisesti paras, mutta TVH piti sitä liian kalliina liikennemääriin nähden. Eduskunta kuitenkin päätti, että vuonna 1922 tasavallan presidentin kesäasunnoksi hankitun [[Kultaranta|Kultarannan]] liikenteen takia salmeen pitää rakentaa silta. Valtion vuoden 1930 talousarviossa oli määräraha työn aloitusta varten.<ref>Aitta, 2004, s.309</ref>
== Rakennustyö ==
Laivaväylä siirrettiin saman kapeampaan osaan, mantereen ja Raumakarin väliin. Naantalin puolelle louhittiin ja pengerrettiin tie. Naantalin puoleisen sillan rakennustyöt alkoivat keväällä 1932. Luonnonmaan puoleisen pidemmän sillan rakentaminen voitiin määrärahojen takia aloittaa vasta seuraavana kesänä. Sillat yhdistää Raumakarille rakennettu 55 metriä pitkä kivipenger.<ref>Aitta, 2004, s.310</ref>
Maaston takia rakennustyö oli vaikeaa, erityisesti sillan alapuolisten telineiden rakentaminen epätasaiselle kalliolle. Siltojen ylätelineet eli holvikaarien muotti rakennettiin Raumakarilla lavalla sarjatyönä. Louhinta- ja myöhemmin valutöitä varten rakennettiin köysirata, jota vielä jatkettiin niin, että myös Luonnonmaan puoleinen silta voitiin valaa samalta betoniasemalta, joka oli Naantalin puolella. Betonin valmistettiin kahdella sekoittimella ja sen laatua valvottiin huolellisesti. Holvin, sillan kannen ja sitä tukevien ohuiden seinämien betonit olivat suhteutukseltaan erilaiset.<ref>Aitta, 2004, s.310</ref>
Ukko-Pekan silta on rakennettu Turun tie- ja vesirakennuspiirin omana työnä, pääosin tuntityönä. Sillan suunnitteli insinööri E. Lappi-Seppälä TVH:n siltaosastolta.<ref>Aitta, 2004, s.310</ref>
=== Avajaiset ===
Siltojen eristys- ja päällystystyöt sekä viimeistely tehtiin vuoden 1934 alkukesästä ja sillan avajaisia voitiin viettää [[14. heinäkuuta]] [[1934]]. Juhlallisessa tilaisuudessa oli läsnä myös tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud, joka oli antanut luvan kutsua siltaa Ukko-Pekan sillaksi.<ref>Aitta, 2004, s.311</ref> Rouva [[Ellen Svinhufvud]] leikkasi poikki sini-valkoisen silkkinauhan.<ref name="nkt">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alias.fi/EY/lehti.nsf/%28$Search%29/FF9284816888F31AC22578E8002D3C12 | Nimeke = Naantalin siltapaviljongin historiaa | Tekijä = Kujala, Mirja| Ajankohta = 10.8.2011 | Julkaisija = Naantali Kulttuuritalo -yhdistys| Viitattu = 6.7.2012 }}</ref>
== Sillan rakenne ja muoto==
Molemmat holvisillat ovat ajoradaltaan 5 metriä leveitä ja niiden kansirakenne on betonia. Betonikansi tukeutuu holvikaariin hoikilla, 20 senttimetriä paksuilla seinämillä, joiden leveys on sama kuin holvikaarten eli 4 metriä. Holvisiltojen kummassakin päässä rannalle johtavista silloista kolme on tyypiltään useampiaukkoisia kehäsiltoja, joiden kaikkien jännemitta on 7 metriä. Mantereen puoleinen silta on palkkisilta, jännemitaltaan 5 metriä. Kehäsiltojen jalkoina on umpinaiset seinät, joiden päissä on pilarit.<ref>Aitta, 2004, s.310</ref>
Naantalin puoleisen sillan holvikaaren jännemitta on 30 metriä, betonikaaren paksuus kannassa on 50 senttiä ja laella 34 senttiä. Raumakarille johtaa 4-aukkoinen kehäsilta.<ref>Aitta, 2004, s.310</ref> Laivaväylä kulkee tämän holvisillan alta, alituskorkeus on 11 metriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naantalinmatkailu.fi/vierassatama-siltojen_alituskorkeudet | Nimeke = Siltojen alituskorkeudet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Naantalin Matkailu Oy | Viitattu = 6.7.2012 }}</ref>
Luonnonmaan puoleisen holvikaaren jänne on 45-metrinen. Kaaren paksuus on kannassa 80 ja laella 50 senttimetriä. Raumakarille ja Luonnonmaalle johtavat kehäsillat ovat molemmat 3-aukkoiset.<ref>Aitta, 2004, s.310</ref>
== Kahvila Siltapaviljonki ==
Ukko-Pekan sillan valmistuttua Raumakarille tien itäpuolelle rakennettiin kahvila. Pyöreä puurakenteinen rakennus oli alkujaan yksikerroksinen ja korotettiin kaksikerroksiseksi vuonna 1937. Kahvila oli auki vain kesäisin. Se purettiin Naantalinsalmen sillan tieltä 1980-luvulla.<ref name="nkt"/><ref>Aitta, 2004, s.311</ref>
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Aitta, Seppo (vastaava toimittaja) | Nimeke = Siltojemme historia | Suomentaja = | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Tunniste = ISBN 951-758-446-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.7.2012 | Kieli = }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Commonscat|Ukko-Pekka Bridge}}▼
== Aiheesta muualla ==
▲{{Commonscat-rivi|Ukko-Pekka Bridge}}
[[Luokka:Naantalin sillat]]
| |||