Ero sivun ”Kustaa Horn” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: nl:Gustaf Horn |
p fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:GustafHorn.jpg|thumb|Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)]]
'''Kustaa Horn af Björneborg''' ({{k-sv|Gustaf Horn}, [[22. lokakuuta]] [[1592]] – [[10. toukokuuta]] [[1657]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[marsalkka]], valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hänestä tuli [[valtaneuvos]] vuonna 1624, [[sotamarsalkka]] 1628, Porin kreivi 1651, [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.
Kustaa Horn oli [[Kaarle Henrikinpoika Horn]]in poika. Hän opiskeli nuorena [[Rostock]]issa, [[Jena]]ssa ja [[Wittenberg]]issä sodankäyntiä, täydentäen opintojaan vielä [[Alankomaat|Alankomaiden]] käskynhaltijan [[Morits Oranialainen|Morits Oranialaisen]] palveluksessa. Palattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas [[Kustaa II Adolf]] nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.
Rivi 7:
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]] Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa]] 1631.
[[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Bernhard Weimar]]in kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä [[Kustaa II Aadolf]]ilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antila, Olavi & Tetri, Juha E. | Nimeke = Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä. | Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Julkaisija = Ajatus Kirjat | Tunniste = ISBN 951-566-075-0. }}</ref> Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui [[baijeri]]laisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta Burghausenin linnassa.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/rasitukset.html Etälukio]</ref> Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettiin vapaaksi kolmea keisarillista kenraalia vastaan, kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.
Horn johti Ruotsin [[Skoone]]ssa operoivaa armeijaa [[Tanska]]n vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuun ottamatta [[Malmö]]a ja [[Kristianstad]]ia. Vuonna 1651 kuningatar [[Kristiina]] antoi Hornille [[Porin kreivikunta|Porin kreivikunnan]], johon kuului [[Pori|Porin kaupunki]] sekä yli 350 taloa [[Ulvila]]ssa, [[Huittinen|Huittisissa]] ja [[Kokemäki|Kokemäellä]]. Kreivikunta purettiin 1681.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0492.html Pieni tietosanakirja]</ref> 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja [[sotakollegio]]n presidentti. Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä [[Pohjan sota]]an Ruotsia vastaan.
== Lähteet ==
*{{kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Vuosi=1998 | Nimeke= Historian suursanakirja| | Julkaisija=Juva:WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
{{
[[Luokka:Ruotsin sotamarsalkat]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
| |||