Ero sivun ”Carl Axel Gottlund” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: en:Carl Axel Gottlund |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 42:
Gottlund anoi [[1842]] lupaa kirjapainon perustamiseksi ja sai sen. Rahoitusvaikeudet viivästyttivät painon alullepanoa useita vuosia. Gottlund perusti [[1846]] ''Suomalainen''-lehden, joka oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Helsingissä. Lehti ehti ilmestyä vain kuusi kuukautta ennen kuin senaatti lakkautti sen erään poleemisen kirjoituksen vuoksi. Lyhyenä elinaikanaan ''Suomalainen'' kävi kaksi kiivasta sanasotaa toisia lehtiä – ''[[Kanava (1845)|Kanavaa]]'' ja ''[[Helsingfors Tidningar]]ia'' – vastaan. Vuosina 1847–1849 Gottlund julkaisi ''[[Suomi (lehti, 1847–1849)|Suomi]]''-lehteä, jota ''[[Suometar]]'' piikitteli ja joka loppui tilaajien puutteen vuoksi.
Maininnan ansaitsee vielä Gottlundin vuonna [[1846]] julkaisema runoalbumi ''Sampo'', joka sisälsi Gottlundin omia runoja ja käännöksiä, muun muassa [[Carl Michael Bellman|Carl Michael Bellmanin]] runoja. Teos haukuttiin ''Suomettaressa'', mutta se oli silti lajissaan – joka oli siihen aikaan nousemassa maailmalla suosioon – ensimmäinen suomenkielinen kirja.
=== Professuurikamppailuja ===
Rivi 56:
1860-luvulla Gottlund julkaisi paljon poleemisia kiistakirjoituksia. Ankarimpina kiistavuosina 1864–1866 ilmestyi ''Läsning för finnar'', jossa Gottlund tilittää kokemiaan vääryyksiä ja parjaa vastustajiaan. Lönnrotiin Gottlund ei niinkään suunnannut katkeruuttaan, vaan suurimman ryöpytyksen sai jo kuollut M. A. Castrén. Kuten arvata saattaa, teos ei lisännyt Gottlundin suosiota akateemisissa piireissä, ja [[Yrjö Koskinen]] kirjoitti hänelle ivallisen vastineen. Muuten Gottlundin kanssa ei enää juuri kukaan halunnut väitellä.
Poleemisten kirjoitustensa ohella Gottlund suomensi 1860-luvulla [[Carl Michael Bellman|Carl Michael Bellmanin]] runoja. Lisäksi hän yritti menestyksettä saada julkaistuksi metsäsuomalaisia koskevia tutkimuksiaan. Gottlund haki 1870-luvun alussa hankkeelleen tukea myös Ruotsista ja Norjasta mutta taas tuloksetta. Hän oli vielä mukana ''Työmiehen Ystävä'' -lehdessä, jossa julkaistiin muutamia hänen kirjoituksiaan, mutta Gottlundin täsmällinen rooli siinä on epäselvä.
Gottlund pysyi vanhanakin varsin hyväkuntoisena. Vasta vuonna [[1874]] hänellä alkoi esiintyä pahoja rintakipuja, jotka pakottivat hänet vuoteeseen, mutta eivät kuitenkaan estäneet häntä kirjoittamasta. Gottlundia ehti vielä masentaa se, että hänet sivuutettiin yliopistolehtorien yleisessä palkankorotuksessa. Lopulta [[20. huhtikuuta]] [[1875]] Gottlundin menehtyi sydäntautiin. Hänet haudattiin [[27. huhtikuuta]].
| |||