Ero sivun ”Alastalon salissa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lähdeviite
Pitkä jakso omaa tutkimusta ja tulkintaa.
Rivi 20:
'''''Alastalon salissa''''' on kirjailija [[Volter Kilpi|Volter Kilven]] pääteoksena pidetty [[1933]] julkaistu [[romaani]].<ref>[https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=1&ti=1,1&Search_Arg=Alastalon%20salissa&SL=None&Search_Code=TALL&CNT=25&PID=DUEjkQU7NFxmk9Y5sBNt3gpdcf&SEQ=20110716191843&SID=1 Fennica]</ref> Tätä [[tajunnanvirta]]tekniikkaa soveltavaa romaania pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden vaikeimmista mutta myös merkittävimmistä teoksista. Kilven [[modernismi|modernistista]] romaania verrataan muun muassa [[Marcel Proust]]in ja [[James Joyce]]n [[klassikko]]teoksiin.
 
{{Lähteetön|Omaa tulkintaa ja tutkimusta ilman ainuttakaan lähdettä.}}
{{Juonipaljastus}}
''Alastalon salissa'' kertoo kuudesta tunnista, joiden aikana [[kustavi]]laiset kylänmiehet neuvottelevat Alastalon Herman Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kaikkiaan noin kahdeksansataa sivua vaativan kokouksen kuvailun yksi tunnetuimmista jaksoista on piipunvalinta, jossa Härkäniemen isäntä kävelee salin perällä olevalle piippuhyllylle ja valitsee sieltä itselleen soveliaimman [[piippu|piipun]]. Tämän harkinnan sekä siihen liittyvien ja liittymättömien ajatuskulkujen kuvailuun teoksessa tarvitaan noin seitsemänkymmenen sivun verran tekstiä (3. luku).
 
Rivi 32:
Alastalon itsensä ajatukset taas ovat analyyttisempia ja täsmällisempiä. Teoksen erityisinä ansioina on pidetty kirjallisen kerronnan yksityiskohtaista kuvailevuutta ja kielellistä taituruutta. Tämän hintana ja tehokeinona ovat toisinaan pitkät ja monimutkaiset virkkeet. Esimerkki:
{{sitaatti|Olihan Langholma isonen ja kieltämättä pitäjän pää, eikä Alastalo sitä vastaan napissut, koska hyväkin pyörä kärrynrattaissa aina tarvitsee akselinnavan huhkiaksensa kehillänsä, ja koska [[kangaspuut|tuolupuissakin]] tukki on tarpeen, jotta on lointa ja loimissa tämmi sukkulan syöstä kuteitansa ja kaiteen naputtaa kangastansa, mutta ylpeäksi meni Alastalon niska kuitenkin nyt ja tukan alla karahutteli veren varsa korskiansa, koska viimein oltiin näin pitkällä, ja vaelto nyt salissa käärö kourassa ja kahden talven työn ähinä piirtopaperilla valmiina puhtain viivoin ja linjaalivedoin, eikä Langholmallakaan muuta tekemistä kuin keikutella keinutuolilla ja odotella niin kuin muutkin ja kuka hyvänsä: napa kuin napa, mutta rattaan hyrrä virstat jättää; ja loimi tukilla lointa tukilla, mutta kankaan verka vasta kyynärissä mitataan.|14. luku}}
{{juonipaljastus loppu}}
 
== Lähteet ==