'''Jäämit''' ({{k-ru|емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin ilmeisesti[[Häme]]en itäisentai [[FennoskandiaKarjala]]n suunnalla asuneita ihmiskokonaisuuksia. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat lähinnä [[hämäläiset|hämäläisiä]] tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita <ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia .<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref>. EriKronikoissa yhteyksissäkerrotaan nimisodista, onjoita voinutnovgorodilaiset viitataja eri''korela'' ihmisryhmiin,([[karjalaiset]] eikätai mihinkäänsuppeammin tiettyyn[[Käkisalmi|Käkisalmen]] maantieteelliseenseudun taiasukkaat) etniseenkävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan kokonaisuuteenalueelle.
Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja ''korela'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle.
Novgorodin [[kronikka|kronikat]] mainitsevat kuitenkin erikseen ''sum'' ja ''jem'', eli suomalaiset ja hämäläiset,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> joten täten termi ei koskisi kaikkia länsisuomalaisia vaan pelkästään hämäläisiä.
''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin epämääräiseksi, sillä keskiaikaiset lähteet käyttivät kaukana asuvien heimojen nimiä sekavilla ja epäjohdonmukaisilla tavoilla, joskus harhaanjohtavastikiin. [[Äänisjärvi|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. ▼
▲''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä keskiaikaisetjoissain lähteetyhteyksissä käyttivätse kaukanaon asuvienmyös heimojenviitannut nimiäitäisempänä sekavilla[[Karjala]]ssa ja epäjohdonmukaisilla tavoilla, joskuseläneisiin harhaanjohtavastikiinihmisiin. [[Äänisjärvi|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena, mutta että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä ja kehittyivät sen ajan huomattavan vahvaksikin heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]]'' nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku [[Suomen historia]]ssa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan Novgorodin ensimmäisen kronikan vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
|