Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
Pari lähdettä ja selvennystä mutinaan
Rivi 1:
'''Jäämit''' ({{k-ru|емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin ilmeisesti[[Häme]]en itäisentai [[FennoskandiaKarjala]]n suunnalla asuneita ihmiskokonaisuuksia. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat lähinnä [[hämäläiset|hämäläisiä]] tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita <ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia .<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref>. EriKronikoissa yhteyksissäkerrotaan nimisodista, onjoita voinutnovgorodilaiset viitataja eri''korela'' ihmisryhmiin,([[karjalaiset]] eikätai mihinkäänsuppeammin tiettyyn[[Käkisalmi|Käkisalmen]] maantieteelliseenseudun taiasukkaat) etniseenkävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan kokonaisuuteenalueelle.
Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja ''korela'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle.
 
Novgorodin [[kronikka|kronikat]] mainitsevat kuitenkin erikseen ''sum'' ja ''jem'', eli suomalaiset ja hämäläiset,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> joten täten termi ei koskisi kaikkia länsisuomalaisia vaan pelkästään hämäläisiä.
''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin epämääräiseksi, sillä keskiaikaiset lähteet käyttivät kaukana asuvien heimojen nimiä sekavilla ja epäjohdonmukaisilla tavoilla, joskus harhaanjohtavastikiin. [[Äänisjärvi|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä.
 
''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä keskiaikaisetjoissain lähteetyhteyksissä käyttivätse kaukanaon asuvienmyös heimojenviitannut nimiäitäisempänä sekavilla[[Karjala]]ssa ja epäjohdonmukaisilla tavoilla, joskuseläneisiin harhaanjohtavastikiinihmisiin. [[Äänisjärvi|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena, mutta että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä ja kehittyivät sen ajan huomattavan vahvaksikin heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]]'' nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku [[Suomen historia]]ssa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan Novgorodin ensimmäisen kronikan vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.