Wikipedia

Ero sivun ”Kiestinki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
16 122 muokkausta
factaboxiin sama per. v. kuin tekstissä
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 027 muokkausta
p fix
Rivi 74:
| korkeus_merenpinnasta =
| postinumero_tyyppi = Postinumero
| postinumero = 186664 <ref name="Karjalan tasavalta">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gov.karelia.ru/gov/Regions/loyhi.html | Nimeke = Louhen piirin hallinnollinen jako | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Karjalan tasavalta | Viitattu = 17.4.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
| suuntanumero =
| kotisivu =
Rivi 82:
'''Kiestinki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 96 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2}}</ref> ({{k-ru|Ке́стеньга|Kestenga}}) on [[kunta]] ja sen keskuksena toimiva taajama [[Louhen piiri]]ssä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Aikaisempi Kiestingin kunta oli olemassa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] aikana.
 
Kiestingin maalaiskunta ({{k-ru|selskoje poselenije}}) sijaitsee Louhen piirin itäosassa ja se on sekä Karjalan tasavallan pohjoisin että laajin kunta. Pohjoisessa se rajoittuu [[Murmanskin alue]]eseen, idässä [[Malinavaara]]n, [[Tšuuppa|Tšuupan]], Louhen ja [[Ambarnyi]]n kuntiin, etelässä [[Luusalmi|Luusalmen]] ja [[Pääjärvi (taajama)|Pääjärven]] kuntiin<ref name="zakon">{{Verkkoviite | Osoite = http://gov.karelia.ru/gov/Legislation/lawbase.html?lid=3229 | Nimeke = Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.4.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> sekä lännessä [[Suomi|Suomeen]] kuuluviin [[Kuusamo]]n ja [[Salla]]n kuntiin. Nykyinen Kiestingin kunta käsittää suunnilleen Venäjän keisarikunnan aikaisten Kiestingin ja [[Oulanka|Oulangan]] kuntien alueet sekä sen osan [[Kuusamo]]n kuntaa, jonka Suomi luovutti [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] vuonna 1944.
 
== Maantiede ==
Rivi 92:
=== Kiestingin taajama ===
Kiestingin taajama sijaitsee Tuoppajärven pohjoisrannalla [[Louhi|Louhesta]] [[Pääjärvi (taajama)|Pääjärvelle]] vievän maantien ja rautatien varrella noin 65 kilometriä Louhesta länteen. Vuonna 1987 Kiestingin taajamassa oli noin 2&nbsp;700 asukasta.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Karjalan tasavalta vuonna 1997 | Vuosi = 1997 | Luku = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6 |}}</ref> wwwKiestinkiläisten =elinkeinoja |ovat wwwkettu-teksti =ja |minkkitarhaus, Tiedostomuotometsäteollisuus ja kalanjalostus.<ref name="Karjalan |tasavalta Viitattuvuonna 1997"/> Paikkakunnalla järjestetään heinäkuussa Pohjoiskarjalaisten juhlat (Viena on karjalankielisen väestön keskuudessa ''Pohjois-Karjala'').<ref name="Karjalan tasavalta vuonna |1997"/>
Kieli = }}</ref> Kiestinkiläisten elinkeinoja ovat kettu- ja minkkitarhaus, metsäteollisuus ja kalanjalostus.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Paikkakunnalla järjestetään heinäkuussa Pohjoiskarjalaisten juhlat (Viena on karjalankielisen väestön keskuudessa ''Pohjois-Karjala'').<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
 
==Historia==
Kiestinki mainitaan uudiskylänä ensimmäisen kerran vuonna 1679. Tarinan mukaan ensimmäinen asukas oli ''Kömö''-niminen [[saamelaiset|lappalainen]], josta juontuu kylässä myöhemmin esiintyvä sukunimi ''Kömönen'' (ven. ''Kemojev'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pöllä, Matti | Nimike = Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800 -luvulla | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1995 | Sivu = 183–184 | Tunniste = ISBN 951-717-893-X}}</ref> Kylän nimi perustuu [[saamen kieli|saamen]] ''giessat'' ’kääriä, keriä; kaartaa (joesta)’ -verbistä johdettuun sanaan ''kiestA'' ’koste, akanvirta (kosken alla)’.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Räisänen, Alpo | Nimike = Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2003 | Sivu = 151 | Tunniste = ISBN 951-746-518-1}}</ref> Historiallinen Kiestingin kunta sijaitsi [[Vienan Karjala]]n pohjoisosassa [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin kuvernementin]] Kemin kihlakunnassa. Sen naapurikuntia olivat lännessä [[Oulanka]], pohjoisessa [[Kouta]], idässä [[Kieretti]], kaakossa [[Vitsataipale]] ja etelässä [[Vaarakylä]]. Kunnan alue käsitti Tuoppajärven pohjoisrannikon ja [[Tiiksjärvi|Tiiksjärven]] ympäristön. Kuntaan kuuluneita kyliä olivat muun muassa Heinäjärvi, Jelettijärvi, Kananainen, Kiisjoki, Kokkosalmi, Käpäli, Lohilahti, Sohjana, Sohjanansuu ja Suvi-Suurijärvi. Aikaisemmin myös Vaarakylän kunta Tuoppajärven etelärannalta kuului Kiestinkiin.
 
Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja yhdistettiin Oulangan ja Vaarakylän kuntien kanssa [[Kiestingin piiri]]ksi vuonna 1927.<ref name="Iso tietosanakirja 9">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso tietosanakirja 9 | Vuosi = 1935 | Kappale = | Sivu = 812 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Kiestingin kyläneuvostoalueella oli 654 asukasta vuonna [[1926]], joista oli [[karjalaiset|karjalaisia]] 609, [[suomalaiset|suomalaisia]] 31 ja [[venäläiset|venäläisiä]] 14.<ref name="Karjalan asnt 1926">{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 24.4.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Kiestingin piiri liitettiin 1960-luvulla Louhen piirin, jossa Kiestingin taajaman ympäristö muodosti asutushallintoalueen. Kiestingin asutushallintoalueen naapureina olivat lännessä [[Sohjana]]n kylähallintoalue ja idässä [[Suurijärvi|Suurijärven]] kylähallintoalue. Kiestingin asutushallintoalueeseen kuului tuolloin [[Kokkosalmi|Kokkosalmen]] kylä.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
 
Suomessa on Kiestingistä kotoisin olevia sukuja. Paljon entisiä kiestinkiläisiä asuu myös [[Siperia]]n [[Omskin alue]]ella ja [[Kazakstan]]issa,{{lähde}} jonne he joutuivat [[Stalinin vainot|Stalinin vainovuosina]].
 
=== Jatkosota ===
{{Pääartikkeli|[[Kiestingin motti]]}}
[[Kuva:Falkenhorst ja Siilasvuo2.jpg|right|thumb|[[Nikolaus von Falkenhorst]] ja [[Hjalmar Siilasvuo]]. Suomen armeijan kuva]]
[[Kuva:Kiestinki AT cannon firing.jpg|thumb|210px|Suomalaiset sotilaat torjuvat neuvostoliittolaisten vastahyökkäystä Kiestingin lähellä]]

[[jatkosota|Jatkosodassa]] suomalainen [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunta]] valtasi Kiestingin elokuussa [[1941]] ja rintamavastuun ottaneet saksalaiset joukot vetäytyivät sieltä vasta syyskuussa [[1944]]. Kiestingistä muodostui Pohjois-Suomen päärintama hyökkäyksen alun edistyessä paremmin kuin muualla. Luovuttiin [[Uhtua]]lla (nyk. Kalevala) etenemisestä ja myös sieltä vedettiin joukkoja Kiestinkiin sodan kuluessa.
 
Sodan alkuvaiheissa [[natsi-Saksa|saksalaiset]] joukot pyrkivät Kiestingistä kohti [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhea]] ja [[Muurmannin rata]]a, maantietä pitkin ja kokivat kovaa vastustusta. Suomalainen, everstiluutnantti [[Jussi Turtola]]n johtama ryhmä J eteni rautatielinjaa pitkin Kiestingistä kohti Louhea alkuun kohtaamatta vastusta. Suomalaiset etenevät melko lähelle Louhea, kun neuvostoliittolaisten vastarinta alkoi tiivistyä lisäjoukkojen myötä. Eteentyöntynyt suomalais-saksalainen tuhatlukuisen osasto kärsi huomattavia tappioita ns. [[Kiestingin motti|Kiestingin motissa]]. Elokuussa 1941 motista lopulta vetäydyttiin ja rintamalinja asettui Kiestingin itäpuolelle. Talvella taistelutoiminta oli vähäisempää. Ensimmäinen rintamatalvi tuotti erityisesti saksalaisille suurta tuskaa. Kokonainen osasto saattoi palelluttaa jalkansa kasteltuaan ne vielä upottavilla soilla.
 
Huhtikuussa neuvostojoukot hyökkäsivät pohjoisesta kiertäen usean divisioonan voimin pyrkimyksenään katkaista suomalaisten ja saksalaisten huoltotie Suomeen. Tässä vaiheessa rintaman molemmin puolin arvioitiin olevan lähes 100&nbsp;000 sotilasta.{{lähde}} Suomalaiset siirtivät Kiestinkiin liikeneviä apujoukkoja muilta rintamilta. Venäläisten hyökkäys torjuttiin lähellä Kiestinkiä ja saarrostusta yrittänyt vihollinen ajettiin sille suuria tappioita tuottaen takaisin [[Jelettijärvi|Jelettijärven]] kannaksien kautta itään. Osittain suurvaltapolitiikasta johtuen, muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mielipiteiden vuoksi, [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] luopui ajatuksesta katkaista Murmanskin rata.
 
==Lähteet==
Rivi 117 ⟶ 118:
 
{{Vienan Karjalan entiset kunnat}}
 
{{Tynkä/Venäjä}}
{{coor title dms|65|53|15|N|31|49|30|E|region:RU-KR_type:city}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiestinki”