Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p viitteitä yhdistetty
Arla (keskustelu | muokkaukset)
kuolleet linkit pois
Rivi 8:
[[Kalifornia]]n intiaanien asuma-alueet olivat vuoristoissa, autiomaissa, sateisella rannikolla jne. Kalifornian intiaanien alueeksi olottui Etelä-Oregonista hieman Kalifornian rajan eteläpuolella, ja aivan itäisin Kalifornia ei kuulunut siihen<ref name="Vk291">Virrankoski 1994, s 291</ref>. Rannikolla on metsäinen Coast Rangen vuoristo ja idässä myös metsäinen Sierra Nevada, joiden välissä alkujaan heinäaroa kasvanut, valkoisten viljelyyn ottama San Joaquin- ja Sacramento-jokien laakso. Kalifornian sateisuus vaihtelee kaakon kuivasta kaktusaavikosta koillisrannikon sateiseen. Mutta lounaisrannikolla on chaparral-pensaikkoa, jossa kasvaa lyhyitä tammia ja mäntyjä<ref name="Vk291"> </ref>. Vaihtelevat luonnonolot johtivat hyvin suureen vaihteluun alueen eri kansojen kulttuureissa.
 
Keski-Kaliforniassa asuivat [[san joaquin (joki)|San Joaquinin]] ja [[Sacramanto (joki)|Sacramenton]] jokilaaksossa elivät tammenterhojen korjaajat, pohjoisessa puoliksi paikallaan elävät kalastajat, etelässä asui lähinnä keräilyllä ja varhaiskantaisella maanviljelyllä eläneitä kansoja<ref name="Lips115">Intiaanit, Eva Lips, s 115</ref>. Puolet alueen intiaaneista kuuluivat [[penutit|penutien]] kieliryhmään<ref name="Stuirtevant_128" >Suuri intiaanikirja, Taylor, Stuirtevant, Gummerus 1995, s 128</ref>. Mm. [[tammenterho|tammenterhojen]] keruu ravinnoksi yhdisti monia alueen intiaaniheimoja<ref>Stuirtevant s 129</ref>. Toki ruokaa hankittiin muulla metsästyksellä, kalastuksella ja kasviravinnon mm juurien keruulla. Esimerkiksi wintujen elämä pohjautui lohen pyyntiin, peuran metsästykseen ja tammenterhojen keruuseen<ref name="Stuirt138">Stuirtevant 1995, s 138</ref>.
Tammenterhoista sai syömistä estävän kitkeryyden pois rouhimalla, kuivaamalla ja monta kertaa vedessä liottamalla<ref name="Vk293">Virrankoski 1994, s 293</ref>.
Joidenkin eläinten metsästys oli kiellettyä koska niitä pidettiin epäpuhtaina<ref name="Stuirt130">Stuirtevant 1995, s 130</ref>. Monet Kalifornian intiaaniheimot arvostivat omaisuutta ja kävivät sekä heimon sisäistä että heimojen välistä kauppaa. Yleensä ei viljelty maata keräiltävän kasviravinnon ollessa runsasta<ref name="Vk293"> </ref>. Eteläiset tipai ja cahuilla-heimot viljelivät maata elämisen vuoksi, mutta monet Kalifornian kansat viljelivät tupakkaa<ref name="Vk291"> </ref>, jota monin paikoin tyydyttiin vain keräilemään. rannikoilla nuijittiin tai pyydystettiin heittoaseilla hylkeitä, ja kerättiin rapua tai simpukoita<ref name="Vk291" />. Sisämaassa tammenterhojen lisäksi syötiin muiden kasvien, mm. männyn, heinälajien ja muiden siemenkasvien siemeniä ja juuria, sekä etelässä myös kaktuksen ja yuccan hedelmiä<ref name="Vk293" />.
Rivi 18:
Tavaranvaihtojärjestelmä ja kauppareitit olivat laajoja<ref name="Stuirt131">Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Ihmisten omaisuuserot saattoivat olla suuria. Esimerkiksi pomoja pidettiin taitavina korien tekijöinä. He tekivät koreja monista materiaaleista mm saran juuresta, kiinankuoresta, papyruksen juuresta ja vaivaispinjan juuresta<ref name="Stuirt131" />. Kun muut Kalifornian intiaanit käyttivät korien teossa paria työtapaa, pomot käyttivät kuutta eri tapaa. Pomot elivät kolmessa ryhmässä meren rannalla, Russianjoen varrella ja Clearjärven ympärillä. Pomot käyttivät rahaa, ja myivät suolaa muille intiaaneilla. Pomojen yhteiskunta oli perhekeskeinen ja rikkaita suosiva, aluerajoihin pohjautuva. Pomot olivat rauhallisia, neuvottelunhaluisia ja kaupankäyntiin suuntautuneita. Esimerkiksi merenrannan ja sisämaan pomot vaihtoivat keskenään alueidensa tuotteita<ref>Legay s 64</ref>. Pomojen tanssit liittyivät mm. tammenterhojen saannin taanneiden henkien palvontaan<ref>s. 120</ref>{{Lähde tarkemmin}}.
 
Kalifornian pohjoisosissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref name="Stuirt135">Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Yurokeilla oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammassimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref name="Stuirt135" />. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiamesta, kalastuspaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palveluksistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisiin suhtauduttiin Yurokien parissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat yleensä melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref name="Lips126">Lips s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref name="Legay62">Gilbert Legay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref name="Lips126"> </ref>. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisin kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref name="Lips126" />. [[Chumashit]] elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella, ja meren intiaanit vaihtoivat tuottaitaan sisämaan chumashien kanssa. Chumashit pyydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillä, lankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref name="Legay62">Legay s 62</ref>.
 
== Korinpunonta ==
Rivi 46:
== Eurooppalaisten tulo toi tuhon==
 
Espanjalaiset perustivat Kaliforniaan lähetysasemia 1769-1823<ref name="Vk297">Virrankoski 1994, s 297</ref>, ja osa intiaaneista muutti näiden tuottamien vanhasta maailmasta tuotujen appelsiinien, persikoiden ym. runsaan ravinnon houkuttelemana lähetysasemien lähelle, mutta joutuivat sinne maaorjuuteen<ref name="Lips115" />. Intiaaneja siirrettiin rannikolta ja läheiseltä sisämaan alueelta pakolla lähetysasemille yleensä armeijan avulla pakkokäännytettäväksi, vaikka intiaanit eivät ymmärtäneet espanjankielistä jumalanpalvelusta, joka heille suotiin ainoaksi hengelliseksi evääksi. Jossain määrin espanjalaiset käyttivät väkivaltaa, mutta olivat kapinoiden johtajiakin kohtaan melko lempeitä. Espanjalaiset vainoisivat julmasti jäljelle jääneitä villejä intiaaneja. Espanjalaisten intiaaneihin kohdistaman 65 vuotta kestäneen pakkovallan aikana kuoli arviolta 62&nbsp;000 intiaaneja, syntyi 2000020&nbsp;000 ja 21 lähetysasemaan koottiin 2000020&nbsp;000 intiaania<ref name="Lips118">Lips s 118</ref>. Jäljelle jääneet lähetysasemaintiaanit elivät raskaasta käsityö- ja, puutarha- ja peltotyötaakasta huolimatta melko hyvin, mutta heistä oli tullut täysin espanjalaisita riippuvaisia orjia<ref name="Vk297">Virrankoski 1994, s 297</ref>. Vuosina 1832-1833 Hudsonin lahden kauppakomppanian retki toi Kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>{{Lähde}}. Näin ollen 1830-1833 influenssa aiheutti suurta väestökatoa. Espanjalaiset lakkauttivat lähetysasemansa 1834-1836. Asemien 15000 intiaania sai puolet viljelyalasta. Mutta suurin osa näistä kuoli, kun eivät osanneet hoitaa viljelyasioita espanjalaisten tapaan. Intiaanit eivät myöskään osanneet hankkia luonnosta ravintoa perinteisellä tavalla, ja niinpä he kuolivat tauteihin, nälkään ja valkoisten tarkoituksilla tekemiin murhiin<ref name="Lips118"> </ref>. Valkoiset veivät intiaanien omaisuutta jea ottivat heitä orjiksi<ref name="Vk297">Virrankoski 1994, 297</ref>.
 
Jo vuonna 1848 kapteeni John Fremont terrorisoi retkellään Kalifornian intiaaneja<ref name="Vk298" />.
 
Vuonna 1849 alkoi kalifornian kultakuume, jolloin 8000080&nbsp;000 valkoista saapui meriltä ja lännestä Kaliforniaan onneaan etsimään<ref>Ceram, s 232</ref>. Vuonna 1852 Kaliforniaan oli saapunut 200000200&nbsp;000 valkoista, joiden omassakin keskuudessa järjestyksenpito oli huonoa, ja vahvemmat valkoiset tappoivat heikompia lainvalvonnan ollessa puutteellista. Intiaanit joutuivat riitoihin Kaliforniaan tulleiden uudisasukkaiden ja kullankaivajien takia mm siksi, että valkoiset ajoivat intiaanit reservaatteihin pois asuinsijoiltaan. Intiaaneja kuoli muun muassa tauteihin<ref>Stuirtevant 1995,name="Stuirt138" s 138</ref>, valkoisten tekemiin julmiin joukkomurhiin ja nälkään reservaattien huonoille maille. Tämä sen takia että valkoiset veivät parhaat viljelymaat täälläkin intiaaneilta. Niinpä intiaaneja koottiin, joskus kahlittiin yhteen ja ajettiin muuttamaan pois valkoisten valtaamilta alueilta. Jalan tehdyissä pakkosiirroissa jätettiin armotta kuolemaan ne vanhukset, naiset ja lapset, jotka eivät jaksaneet kävellä<ref name="Lips118"> </ref>
 
Kun hedelmättömille ja riistattomille maille ajetut intiaanit ryöstelivät henkensä pitimiksi valkoisten omaisuutta nälissään, valkoiset kostivat tämän tappamalla intiaaneja. Tämä oli helppoa, intiaanit eivät yleensä olleet tottuneet sotimiseen eikä heillä ollut tuliaseita. Pelkästään Yhdysvaltain armeija tappoi Kaliforniassa vuoteen 1860 mennessä 4500 intiaanija, eikä tappamiselle silloinkaan näkynyt loppua. Myös maanviljelijät tappoivat intiaaneja. Monesti intiaanit joutuivat valkoisten orjiksi ja huonon kohtelun alle.
 
Valkoiset tekivät intiaanien kanssa 1851 ja 1852 sopimukset jotka takasivat turvaa intiaaneille, mutta nämä "löydettiin" vasta 1905<ref>Lips s 118-119</ref>. Vuonna 1860 alkuperäisestä intiaaniväestöstä oli jälkellä vain viidesosa<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>{{Lähde}}.
 
Nälkäiset intiaanit hyökkäilivät vankkurikaravaanien kimppuun ja ryöstivät karjatiloja. Valkoiset tappoivat vuosina 1862-1867 3000-4000 intiaania, myös naiset ja lapset tuoden Kaliforniaan siellä aiemmin tuntemattoman päänahan nylyn.
 
Valkoisten tuomiin tauteihin ja 1800-luvun intiaanisodissa intiaanien määrä väheni nopeasti jolloin vuosina 1880-1900 saavutettiin Kalifornian intiaaniväestön aallonpohja eli 20000-25000 henkeä. Eräät arviot väittävät vähenemisen olleen vieläkin rajumpaa. Näiden tietojen mukaan Kaliforniassa oli kultakuumeen alun aikoina noin 100000100&nbsp;000 intiaania, heitä oli vuonnna 1890 vain 17000<ref name="Lips118" />.
 
== Kalifornian intiaanien kieliryhmät ==
[[Kuva:Rafael, a Chumash who shared cultural knowledge with Anthropologists.jpg|thumb|300px|Rafea, joka kertoi intiaanien kulttuurista antropologeille.]]
 
Kalifornian intiaanit koostuvat/koostuivat kielellisesti monenlaista ryhmistä, joka kertoo luultavasti siitä attä alueelle on vaeltanut aikojen saatossa monia eri intiaanikansoja. Toiset taas uskovat, että kielten erilaisuus johtuu siitä, että monet kansat ovat asuneet pitkään paikoillaan ja niin melko lähekkäistenkin kansjen kieli on päässyt eriytymään<ref name="Vk291" />.
 
Etelä-Kaliforniassa asuvat serranot, lusenot jne kuuluvat tano-uto-aseekkiryhmään joka vallitsee Great Basinissa ja Meksikossa. Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Kaliforniassa yleinen hokan-ryhmä käsittää mm [[maidut]], [[costanoat]] ja yokutit<ref>Michael Coe, Atlas of Ancient America s 42-43</ref>. [[Chumashit]] lasketaan joskus hokaneihin<ref>Legay sname="Legay62"> 62</ref> mutta tämä on usein kiistetty<ref>[http://www.fourdir.com/california_languages.htm ]</ref>. Ennen jousta ja nuolta kehitettyä keihänheitintä käyttäneitä chumasheja pidetään hyvin varhaisina tulokkaina<ref>[http://www.fourdir.com/california_chumashan.htm California Chumashan Phylum]</ref>.
 
Hokaneita on myös mm Kalifornian niemimaalla ja Arizonassa. Hokan-ryhmän heimot kartalta katsoen rikkoneen aiemman pomoista, esselen, salinan, achunawi ja shasta-heimoista jne koostuneen alueen. Näiden keskellä Keski-Kaliforniassa on yukiryhmän saarekkeet yuki ja wappo. Jotkut kytkevät hokaneihin Texasin coahuiltecant ja tonkawant sekä jotkut mesoamerikan heimot<ref>[http://www.fourdir.com/california_hokan.htm California Hokan Phylum]</ref><ref>[http://starling.rinet.ru/maps/maps16.php?lan=en The Amerind Family, North America]</ref>. Vaikka monien lähisuukuisten kielten yhteydet tunnetaan, esim hokan-ryhmän kytkökset kauemas ovat epävarmalla pohjalla.
 
Kalifornian keskilaaksossa ympäristöineen asuilaajempi hokaneihin kuulumaton penuti-ryhmä, joka kartalta katsoen näyttää pirstovat hokanien alueen<ref name="California_Tribal">[http://www.yale.edu/gsp/colonial/california_tribal.html California Tribal]</ref><ref>[http://www.fourdir.com/california_languages.htm California Languages] FOUR DIRECTIONS INSTITUTE </ref><ref name="Native_Americans_of_California_a">[http://californiaindians.weebly.com/index.html Native Americans of California]</ref>. Penuti-ryhmän iltiaanit olivat alueen intiaaneista "eniten tyypillisiä kalifornialaisia"<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parks.ca.gov/?page_id=23733 | Nimeke =California Indian Languages: Penutian Tribes | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =14.5.2011 | Kieli = }}</ref>. Laajan tulkinan mukaan se ulottui alkujaan mm kolumbian ylätasangolle Kolumbian ylätasangolle käsittää yokutit, miwokit ja costanot<ref>Legay sname="Legay62"> 62</ref>. Penutit luetaan joskus mayat kattavaan, jopa Peruun asti ulottuvaan makro-penutien ryhmään, jota läheskään kaikki kielentutkijat eivät tunnusta olleen olamassa<ref>[http://www.fourdir.com/california_macro-penutian.htm California Macro-Penutian Phylum]</ref>. Penutien piirissä päällikön arvo oli monesti perinnöllinen, ja päällikkö saattoi olla nainen<ref>Legay sname="Legay62"> 62</ref>.
 
Yuki-wappo on oma pieni kieliryhmänsä, jota ei tavata muualla Kalifornian rannikolla<ref name="map_california_gif">[http://linguistics.buffalo.edu/people/faculty/dryer/dryer/map.california.gif]</ref>.
Rivi 170:
*{{Kirjaviite | Tekijä = Fagan B | Nimeke = Ancient North America : the archaeology of a continent | Vuosi = 1995 | Julkaisija = Thames and Hudson | Tunniste = ISBN 9780500278178}}
* Pritzker, Barry M. ''A Native American Encyclopedia: History, Culture, and Peoples.'' Oxford: Oxford University Press, 2000. ISBN 978-0-19-513877-1.
*{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Virrankoski | Nimeke =Pohjois-Amerikan intiaanit - intiaanikansojen kulttuuri ja historia Rio Grandelta Yukon-joelle | Vuosi = 1994 | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 951-717-7887. | Viitattu =12.5.2011 | Kieli =suomi }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Pentti Virrankoski| Nimeke =Pohjois-Amerikan intiaanit - Rio Granden pohjoispuolella asuneiden intiaanien kulttuuri ja historia 3. painos| Vuosi =1980 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste =SBN 951-95433-9-2. | Viitattu =12.5.2011 | Kieli =suomi }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Colin F. Taylor, William C Sturtevant | Nimeke =Suuri intiaanikirja | Vuosi = 1995 | Sivu = | Selite = | Julkaisija =Gummerus | Tunniste =ISBN 951-20-4749-7 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli =suomi }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Eva Lips | Nimeke = Intiaanit| Vuosi =1978 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste =ISBN 951-35-1526-5 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli =suomi }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Reino Kero | Nimeke =Intiaanien Amerikka | Vuosi =1986 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Keuruu | Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-08974-9 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli = suomi}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gilbert Legay | Nimeke =Intiaaniatlas | Vuosi =1995 | Sivu = | Selite = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-20440-4 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli = suomi}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =C.W.Ceram | Nimeke =Ensimmäinen amerikkalainen - intiaanien arvoitus | Vuosi =1973 | Sivu = | Selite = alkuteos Kurt W. Marek: ''Der Ersta Amerikaner'', angl alkuteos 'The First American'' | Julkaisija =Kirjayhtymä | Tunniste =ISBN 951-26-0311-X nid., ISBN 951-0313-6 sid. | Viitattu =12.5.2011 | Kieli = suomi}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Coe, Dean Snow and Elizabeth Benson | Nimeke =Atlas of Ancient America | Vuosi =1986 | Sivu = | Selite = | Julkaisija =Oxford | Tunniste =ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Atlas of North American Indian | Nimeke =Carl Waldman | Vuosi =1985 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Facts of File publications| Tunniste =ISBN o-87196-850-9. | Viitattu =12.5.2011 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Encyclopedia of Native American tribes | Nimeke =Carl Waldman | Vuosi =1988 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =New York, Oxford | Julkaisija =Facts of file publications | Tunniste = ISBN 0-8160-1421-3 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Henriksson | Nimeke =Alkuperäiset amerikkalaiset | Vuosi =1985 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-385-9 | Viitattu =12.5.2011 | Kieli = suomi}}
*Taku Wakan - Ernst Ericssonin kokoelma Pohjois-Amerikan intiaanien taidetta Suomen kansallismuseossa, Pirjo Varjola, Simo Hakaniemi, Museoviraston kokoelmaluetteloita 1, Gummerus 1996, ISBN 951-9075-82-8, ISSN 1236-7265