Wikipedia

Ero sivun ”Kloonaus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ne:क्लोनिङ
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 122 muokkausta
Säätöä
Rivi 1:
'''Kloonaus''' tarkoittaa yhden tai useamman geneettisesti samanlaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö (klooni) on geneettisesti eli perinnöllisesti täysin identtinen alkuperäisen yksilön kanssa. Myös [[DNA]]|DNA:sta]] tai [[solu]]ista muodostettuja identtisiä kopioita kutsutaan klooneiksi.
 
== Käsitteestä ==
[[eläintiedeEläintiede|Eläin]]- ja [[kasvitiede|kasvitieteet]] määrittelevät kloonauksen eri tavalla kuin reproduktiivinen lääketiede ja [[solubiologia]]. Eläin- ja kasvitieteissä kloonauksella tarkoitetaan osittain luonnollista, osittain keinotekoista tapahtumaa, jossa elollisesta [[organismi]]sta muodostuu uusi [[kudos]]- tai [[elin]]yksikkö, jolla on sama [[perimä]] kuin alkuperäisellä organismilla. [[Image:Carlsons.jpg|thumb|200px|Samamunaiset eli identtiset kaksoset ovat luonnon oma "vastine"”vastine” keinotekoiselle kloonaukselle (kuvassa Kyle ja Lane Carlson).]]Yksisoluiset eläimet (kuten [[ameeba]]t ja [[tohvelieläin|tohvelieläimet]]), eräät [[alkueläin|alkueläimet]] (kuten polyypit) sekä kaikki [[bakteeri]]t ja [[kasvi]]t pystyvät kloonautumaan, koska ne lisääntyvät suvuttomasti. Kloonautuminen onkin oleellinen osa näiden eliöiden lisääntymistä. Kehittyneemmät eläimet sen sijaan eivät biologisen moninaisuutensa vuoksi pysty lisääntymään suvuttomasti, sillä niiden solut lisääntyvät jatkuvasti ja erikoistuvat, ja niiden elimet muodostuvat kudoksista. Tietyissä olosuhteissa [[sammakkoeläin|sammakkoeläinten]] menettämät raajat voivat uusiutua täysin, mutta kokonaisen yksilön muodostuminen raajasta ei kuitenkaan ole mahdollista.▼
 
▲[[eläintiede|Eläin]]- ja [[kasvitiede|kasvitieteet]] määrittelevät kloonauksen eri tavalla kuin reproduktiivinen lääketiede ja [[solubiologia]]. Eläin- ja kasvitieteissä kloonauksella tarkoitetaan osittain luonnollista, osittain keinotekoista tapahtumaa, jossa elollisesta [[organismi]]sta muodostuu uusi [[kudos]]- tai [[elin]]yksikkö, jolla on sama [[perimä]] kuin alkuperäisellä organismilla. [[Image:Carlsons.jpg|thumb|200px|Samamunaiset eli identtiset kaksoset ovat luonnon oma "vastine" keinotekoiselle kloonaukselle (kuvassa Kyle ja Lane Carlson).]]Yksisoluiset eläimet (kuten [[ameeba]]t ja [[tohvelieläin|tohvelieläimet]]), eräät [[alkueläin|alkueläimet]] (kuten polyypit) sekä kaikki [[bakteeri]]t ja [[kasvi]]t pystyvät kloonautumaan, koska ne lisääntyvät suvuttomasti. Kloonautuminen onkin oleellinen osa näiden eliöiden lisääntymistä. Kehittyneemmät eläimet sen sijaan eivät biologisen moninaisuutensa vuoksi pysty lisääntymään suvuttomasti, sillä niiden solut lisääntyvät jatkuvasti ja erikoistuvat, ja niiden elimet muodostuvat kudoksista. Tietyissä olosuhteissa [[sammakkoeläin|sammakkoeläinten]] menettämät raajat voivat uusiutua täysin, mutta kokonaisen yksilön muodostuminen raajasta ei kuitenkaan ole mahdollista.
 
Reproduktiivisessa lääketieteessä ja solubiologiassa kloonauksella puolestaan tarkoitetaan prosessia, jossa jostakin jo olemassa olevasta organismista eristetään geneettistä informaatiota (DNA). Tuon informaation perusteella luodaan keinotekoisesti uusi organismi, joka on täysin identtinen alkuperäisen organismin kanssa. Kloonauksen välivaiheessa tuotetaan kaikkikykyisiä soluja, yleensä alkiokantasoluja, minkä jälkeen yksilönkehitys voi alkaa. Prosessin tuloksena syntyy geneettisesti samanlainen yksilö eli klooni. Tällä tavalla voidaan ohittaa tavallisen hedelmöittymisen vaatima vaihe, jossa kahden yksilön haploidit [[genomi]]t eli yksinkertaiset lajiominaiset kromosomistot (kts. [[Ploidia]]) sekoittuvat yhdeksi uudeksi diploidiksi kromosomiryhmäksi.
Rivi 9 ⟶ 8:
Tarkasti ottaen kaikki kehittyneempien organismien solut ovat hedelmöittyneen munasolun eli [[tsygootti|tsygootin]] klooneja solujen erilaisista tehtävistä huolimatta. Kloonautuminen (suvuton lisääntyminen) on täten perusedellytys sellaisen monisoluisen organismin muodostumiselle ja toiminnalle, jossa kaikilla soluilla on sama perimä.
 
Luonnollinen vastine keinotekoiselle kloonaukselle on samamunaisten eli identtisten kaksosten kehittyminen. Tällöin tsygootti jakautuu ja "tytärtsygootit"”tytärtsygootit” kehittyvät omiksi alkioikseen. Täten jo olemassa olevasta yksilöstä keinotekoisesti luotua kloonia voitaisiin siis pitää alkuperäisen yksilön samamunaisena [[ihmiskaksoset|kaksosena]].
 
== Kloonaustekniikat ==
 
=== Maatalous ===
 
Kloonauksella on pitkät perinteet maanviljelyssä viljelykasvien kasvullisessa eli [[suvuton lisääntyminen|suvuttomassa lisääntymisessä]]. Pääsääntöisesti jalostettavien ja tietyt geneettiset ominaisuudet omaavien viljelykasvien genomi ei muutu lisääntyessä. Esimerkiksi mukulasta kehittyvät [[peruna]]t ovat toistensa klooneja, kuten myös samalla tavalla lisääntyvät [[sipuli]]t. Myös koko viininviljely perustuu lisäämiseen pistokkaiden kautta, ja viinilajit ovat biologisessa mielessä klooneja. Sama periaate pätee kaikkiin omenalajikkeisiin ja useimpiin hedelmälajeihin, joita lisätään suvuttomasti [[pistokas|pistokkaita]] juurruttamalla.
 
Rivi 22 ⟶ 19:
 
=== Solubiologia ja reproduktiivinen lääketiede ===
 
Kehittyneempien organismien [[alkio]]ita on mahdollista kloonata esimerkiksi irrottamalla soluja ennen kuin alkio kehittyy kahdeksansoluiseksi. Teoriassa kahdeksan keskenään identtisen organismin eli kloonin luominen tällä keinolla on mahdollista.
 
Rivi 34 ⟶ 30:
 
==== Terapeuttinen kloonaus ====
 
Terapeuttisessa eli hoitotavoitteisessa kloonauksessa alkio hajotetaan muutaman [[solunjakautuminen|solunjakautumisen]] jälkeen ja yksittäiset solut siirretään soluviljelmään jatkamaan kasvua. Sopivien kemiallisten ja biologisten ärsykkeiden (kts. [[kasvutekijä]]) avulla näistä [[kantasolu]]ista voidaan mahdollisesti kasvattaa kaikkia kudostyyppejä, ehkä jopa kokonaisia elimiä. Toisena vaihtoehtona on, että kantasolut siirretään suoraan potilaan kehoon. Tammikuussa 2008 eräs yhdysvaltalainen tutkijaryhmä kertoi artikkelissaan siitä, miten he olivat ensimmäistä kertaa onnistuneet kloonaamaan ihmissoluja. Artikkelin mukaan [[alkiorakkula]]t kehittyivät tumansiirron jälkeen neljänteen tutkimuspäivään asti.<ref>Andrew J. French et al.:''Development of Human cloned Blastocysts Following Somatic Cell Nuclear Transfer (SCNT) with Adult Fibroblasts.'' Teoksessa ''Stem Cells''. Julkaistu verkossa, 17.1.2008, [http://stemcells.alphamedpress.org/cgi/reprint/2007-0252v1.pdf PDF saksaksi]</ref>
 
Kun verrataan kloonattuja alkiokantasoluja aikuisiin, useakykyisiin kantasoluihin, on kloonattujen alkiokantasolujen etuna niistä kasvatettavien kudoslajien ainakin toistaiseksi suurempi kirjo. Kun taas verrataan kloonattuja alkiokantasoluja muihin vieraisiin, jo olemassa oleviin alkiokantasoluihin (esim. koeputkihedelmöitysten ylimääräisiin alkioihin), on alkiovaiheessa kloonattujen kantasolujen etuna niiden lähes täydellinen geneettinen vastaavuus potilaan solujen kanssa (potilaan genomista eroaa vain vieraan munasolun luovuttajan mitokondrion genomi, joka muodostaa noin 0,002 &nbsp;% kokonaisgenomista). Huomattava geneettinen vastaavuus tekee vastaanottajan kehossa tapahtuvan hylkimisreaktio epätodennäköiseksi. Terapeuttiseen kloonaukseen liittyviä riskejä -– kuten kantasolujen mahdollisesti aiheuttamia [[kasvain|kasvaimia]] ([[syöpä]]ä) -– ei ole vielä arvioitu, mikä pitäisi tehdä ennen kuin keinoa hyödynnetään ihmisten hoidossa.▼
 
▲Kun verrataan kloonattuja alkiokantasoluja aikuisiin, useakykyisiin kantasoluihin, on kloonattujen alkiokantasolujen etuna niistä kasvatettavien kudoslajien ainakin toistaiseksi suurempi kirjo. Kun taas verrataan kloonattuja alkiokantasoluja muihin vieraisiin, jo olemassa oleviin alkiokantasoluihin (esim. koeputkihedelmöitysten ylimääräisiin alkioihin), on alkiovaiheessa kloonattujen kantasolujen etuna niiden lähes täydellinen geneettinen vastaavuus potilaan solujen kanssa (potilaan genomista eroaa vain vieraan munasolun luovuttajan mitokondrion genomi, joka muodostaa noin 0,002 % kokonaisgenomista). Huomattava geneettinen vastaavuus tekee vastaanottajan kehossa tapahtuvan hylkimisreaktio epätodennäköiseksi. Terapeuttiseen kloonaukseen liittyviä riskejä - kuten kantasolujen mahdollisesti aiheuttamia [[kasvain|kasvaimia]] ([[syöpä]]ä) - ei ole vielä arvioitu, mikä pitäisi tehdä ennen kuin keinoa hyödynnetään ihmisten hoidossa.
 
==== Reproduktiivinen kloonaus ====
 
Reproduktiivisessa eli lisääntymistavoitteisessa kloonauksessa alkio kehittyy [[kohtu|sijaiskohdussa]].
 
[[Kuva:Dollyscotland.JPG|thumb|250px|[[Dolly (lammas)|Dolly-lammas]] lammas esillä [[Edinburgh]]in kuninkaallisessa museossa.]]Tumansiirron avulla on onnistuttu kloonaamaan jo monia nisäkkäitä. Eläinlajeja, joita on onnistuttu kloonaamaan: laboratoriohiiret, laboratoriorotatja -rotat, nautaeläimet, vuohet, siat, kanit, kotikissat (''[[CC (kissa)|CopyCat]]''), [[afrikanvillikissa]] (''Felis silvestris lybica''), [[valkohäntäpeura]], [[bantengi]], eurooppalainen [[mufloni]] (''Ovis aries musimon'') ja [[gauri]]. Kuuluisuuteen nousi skotlantilainen [[Dolly (lammas)|Dolly]]-lammas]], joka täytyi lopettaa helmikuussa 2003 vaikean [[keuhkokuume]]en takia. Kuusivuotiaaksi elänyt Dolly ei elänyt niin vanhaksi kuin [[lammas|lampaat]] yleensä, mutta silti se jo kärsi vanhoille lampaille tyypillisistä sairauksista, keuhkokuumeen lisäksi myös [[reuma]]sta. [[Italia]]ssa syntyi vuonna 2003 Prometea, maailman ensimmäinen kloonattu hevonen, ja [[Etelä-Korea]]ssa syntyi vuonna 2005 ensimmäinen kloonikoira [[Snuppy]]. Kaksi vuotta myöhemmin kantasolututkijat onnistuivat kloonaamaan ensimmäisen reesusapinan. Nykyään kloonataan ennen kaikkea menestyneitä siitoshevosia. Etelä-Koreassa syntyi vuonna 2008 seitsemän kloonattua [[huumekoira]]a, joista ainakin eteläkorealaiset tulliviranomaiset toivovat yhtä menestyksekkäitä kuin alkuperäisestä [[kultainennoutaja|kultaisestanoutajasta]], Chasesta.
 
Tulokset ovat kuitenkin olleet vähäisiä, sillä kehittyneiden organismien määrä suhteessa soluille tehtyjen tumansiirtojen määrään on jäänyt pieneksi. Alle sadasosa hedelmöittyneistä munasoluista kehittyy alkioksi ja sikiöksi ja syntyy terveenä. Syynä suureen epäonnistumisosuuteen pidetään [[epigeneettinen periytyminen|epigeneettisiä]] ilmiöitä, esimerkiksi geneettistä [[leimautuminen|leimautumista]]. Ihmisiä ei ole tähän mennessä kloonattu.
Rivi 54 ⟶ 47:
=== Onnistuneita kloonauksia ===
[[Kuva:Ccandowner2003.jpg|thumb|200px|[[CC (kissa)|CopyCat]] kahden vuoden ikäisenä omistajansa sylissä (2003).]]
* [[Sammakko|Nuijapää]] ([[1952]])[http://newton.nap.edu/html/biomems/rbriggs.html]
* [[Karppi]] ([[1963]])
* [[Lammas]] ("[[Dolly (lammas)|Dolly]]", [[1996]])
* [[Hiiret|Hiiri]] ([[1997]], [[2002]] eri tekniikalla useita)
* [[Sika]] ([[2000]])
* Reesus-apina ("Tetra"”Tetra”, [[2001]])[http://archives.cnn.com/2000/NATURE/01/13/monkey.cloning/]
* [[Gauri]] ([[2001]])[http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/sci;291/5503/409a]
* [[Lehmä]] ([[2001]] ja [[2005]])[http://en.wikinews.org/wiki/Endangered_cow_cloned_in_Brazil]
* [[Kissa]] (''[[CC (kissa)|CopyCat]]'', [[2001]]; [[2004]] kloonattiin Little Nicky kaupallisiin tarkoituksiin)
* [[Jäniseläimet|Jänis]] ([[2003]])
* [[Muuli]] ([[2003]])
* [[Hevonen]] ([[2003]])
* [[Peura]] ([[2003]])
* [[Rotta]] ([[2003]])
* [[Banaanikärpänen]] ([[2004]])
* [[Koira]] (”[[Snuppy]]”, 2005)
* [[Koira]] ("[[Snuppy]]", [[2005]])[http://www.nature.com/nature/journal/v436/n7051/abs/436641a.html][http://times.hankooki.com/lpage/tech/200508/kt2005080403360611820.htm]
 
==== Kloonaus kuolleista soluista ====
Japanissa[[Japani]]ssa Koben Riken-instituutissa tehdyssä kokeessa onnistuttiin kloonaamaan terveitä yksilöitä käyttäen soluja, joita oli säilytetty pakastimessa 16 vuoden ajan. Hiiret oli jäädytetty -16 celsiuksen säilytyslämpötilaan ilman erityisvalmisteluja. Solut olivat oletetusti kuolleita, mutta niistä pystyttiin poimimaan tumia. Tumat ruiskutettiin tyhjennettyihin munasoluihin, joista kehittyi alkioita ja edelleen kantasolulinjoja sekä lopulta eläviä hiiriä. Paras onnistumisprosentti saatiin aivosoluista.<ref>http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3567</ref>▼
 
▲Japanissa Koben Riken-instituutissa tehdyssä kokeessa onnistuttiin kloonaamaan terveitä yksilöitä käyttäen soluja, joita oli säilytetty pakastimessa 16 vuoden ajan. Hiiret oli jäädytetty -16 celsiuksen säilytyslämpötilaan ilman erityisvalmisteluja. Solut olivat oletetusti kuolleita, mutta niistä pystyttiin poimimaan tumia. Tumat ruiskutettiin tyhjennettyihin munasoluihin, joista kehittyi alkioita ja edelleen kantasolulinjoja sekä lopulta eläviä hiiriä. Paras onnistumisprosentti saatiin aivosoluista.<ref>http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3567</ref>
 
Perinteisesti on oletettu, että jäädyttäminen rikkoo veden kiteytymisen vuoksi solurakenteen ja DNA:n käyttökelvottomaksi.
Koska uusi menetelmä ei vaadi ehjää luovuttajasolua, sitä voisi periaatteessa käyttää uhanalaisten tai jo sukupuuttoon kuolleiden lajien kloonaamiseen niiden jäisistä jäänteistä. Uutta tekniikkaa voidaan myös käyttää esimerkiksi maasta löytyvien jäätyneiden mammuttien tutkimiseen, mutta varsinaisten mammuttikloonien tekeminen ei onnistu, koska perimän lisäksi tarvitaan mm.muun muassa tuore mammutin solu, mihin tuma siirrettäisiin.<ref>http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/pakastetuista-hiirista-terveita-klooneja</ref>
 
== Lainsäädäntö ==
 
=== Geenitekniikkalaki Suomessa ===
 
Suomen geenitekniikkalakia<ref>[http://www.bioteknologia.info/etusivu/lainsaadanto/fi_FI/lainsaadanto/ Bioteknologia.info: Lainsäädäntö]</ref> uudistettiin syyskuussa 2004 ja näillä muutoksilla saatettiin voimaan [[Euroopan unioni]]n geenimuunneltuja organismeja koskevan direktiivin (2001/18/EY) tavoitteet kansallisesti.
 
Nykyisen lain tavoitteena on tehostaa ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelua entisestään sekä laajentaa geenitekniikalla muunnettujen elävien organismien käyttöä koskevaa riskinarviointia. Arvioinnissa pitää huomioida suorat, välilliset, välittömät ja viiveellä ilmenevät ympäristö- ja terveysvaikutukset. Markkinoille tuleville tuotteille on tarkoitus laatia seurantasuunnitelma, jonka avulla voidaan havaita geenitekniikalla muunnettujen organismien mahdolliset vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön niiden markkinoille tuomisen jälkeen.
 
Lakiin lisättiin myös tuotteiden pakkausmerkintöjä koskeva säännös, joka edellyttää, että kaikissa merkintävelvoitteen alaisissa tuotteissa on maininta "Tämä”Tämä tuote sisältää geenitekniikalla muunnettuja organismeja"organismeja”. Siihen sisältyy myös yleisön oikeus tulla kuulluksi, kun haetaan lupaa geenitekniikalla muunnettujen organismien tarkoitukselliselle levittämiselle muulloin kuin niitä markkinoille tuodessa. Yleisö voi myös tutustua muunnettujen organismien levittämistä koskeviin tietoihin geenitekniikan rekisterissä, jota ylläpitää Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ([http://www.sttv.fi/ STTV]).
 
Geenitekniikkalain käytännön valvonta on siirtynyt geenitekniikan lautakunnalta Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle, [[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskukselle]] (SYKE) sekä kasvituotannon tarkastuskeskukselle (KTTK). Muutoksella haluttiin erottaa lain valvonta ja päätöksen teko toisistaan.
=== Tutkimuslaki ===
Vuonna 1999 voimaan tullut laki lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta (488/1999) säätelee ihmiseen ja ihmisen alkioon kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Lakiin on kirjattu keskeisiä edellytyksiä tutkimuksen suorittamiselle muun muassa tutkijan pätevyydestä ja tutkittavalta vaadittavasta suostumuksesta. Alaikäisiin, kehitysvammaisiin ja vankeihin kohdistuvasta tutkimuksesta on erityissäännöksiä. Tätä lakia täydennettiin EU:n lääketutkimus-direktiiviä (2001/20/EY) vastaavaksi 1.5. toukokuuta 2004 voimaan tulleilla muutoksilla. ▼
 
▲Vuonna 1999 voimaan tullut laki lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta (488/1999) säätelee ihmiseen ja ihmisen alkioon kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Lakiin on kirjattu keskeisiä edellytyksiä tutkimuksen suorittamiselle muun muassa tutkijan pätevyydestä ja tutkittavalta vaadittavasta suostumuksesta. Alaikäisiin, kehitysvammaisiin ja vankeihin kohdistuvasta tutkimuksesta on erityissäännöksiä. Tätä lakia täydennettiin EU:n lääketutkimus-direktiiviä (2001/20/EY) vastaavaksi 1.5.2004 voimaan tulleilla muutoksilla.
 
=== Laki muualla ===
Vuonna 2005 reproduktiivinen kloonaus oltiin yksimielisesti kieltämässä ympäri maailmaa, kun taas terapeuttisesta kloonauksesta käytiin kiihkeätä väittelyä, joka jätettiin [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n]] ratkaistavaksi. YK:n oikeuslautakunta ei päässyt yksimieliseen sopimukseen asiasta, koska noin 60 valtiota [[Costa Rica]]n ja [[Yhdysvallat|YhdysvaltojenYhdysvaltain]] johdolla halusi kieltää terapeuttisten kloonien käytön maailmanlaajuisesti. Vähän kannatusta sai myös [[Belgia]]n vastakkainen ehdotus, jonka mukaan hoitotavoitteisten kloonien käyttö voitaisiin vapauttaa yksittäisissä valtioissa. Belgian ehdotus ei saanut vaadittua kahden kolmasosan enemmistöä tuekseen ja maaliskuun 8. päivänä vuonnamaaliskuuta 2005 annettiin sitomaton julistus, jolla asia jätettiin ratkaisematta.<ref>[http://www.un.org/News/Press/docs/2005/gal3271.doc.htm YK:n lehdistötiedote ihmiskloonausta käsittelevästä kokouksesta]</ref>▼
 
▲Vuonna 2005 reproduktiivinen kloonaus oltiin yksimielisesti kieltämässä ympäri maailmaa, kun taas terapeuttisesta kloonauksesta käytiin kiihkeätä väittelyä, joka jätettiin [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n ratkaistavaksi. YK:n oikeuslautakunta ei päässyt yksimieliseen sopimukseen asiasta, koska noin 60 valtiota [[Costa Rica]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] johdolla halusi kieltää terapeuttisten kloonien käytön maailmanlaajuisesti. Vähän kannatusta sai myös [[Belgia]]n vastakkainen ehdotus, jonka mukaan hoitotavoitteisten kloonien käyttö voitaisiin vapauttaa yksittäisissä valtioissa. Belgian ehdotus ei saanut vaadittua kahden kolmasosan enemmistöä tuekseen ja maaliskuun 8. päivänä vuonna 2005 annettiin sitomaton julistus, jolla asia jätettiin ratkaisematta.<ref>[http://www.un.org/News/Press/docs/2005/gal3271.doc.htm YK:n lehdistötiedote ihmiskloonausta käsittelevästä kokouksesta]</ref>
 
== Kloonit taiteessa ja kirjallisuudessa ==
 
Ennen kaikkea lukuisissa tieteiselokuvissa reproduktiivinen kloonaus esiintyy usein lajin suvunjatkamisen keinona. [[Aldous Huxley]]n romaanissa ''[[Uusi uljas maailma]]'' sivilisoitunut yhteiskunta koostuu ainoastaan eri tavoin kehitetyistä klooneista ja kuuluisissa ''[[Tähtien sota]]'' -elokuvissa valmistetaan eräänlaisessa massatuotannossa useampia miljoonia kloonisotureita armeijan kokoamiseksi. Elokuvissa sotureita kloonataan suurissa kammioissa kasvukiihdyttimien avulla.
 
Aina vain useammin eri mediat kohahduttavat kloonauksen välittömillä eettisillä seurauksilla. Yhdysvaltalainen elokuva ''[[The Island]]'' kertoo klooneista, joita manipuloidaan ja käytetään loppujen lopuksi niin sanottujen alkuperäisten ihmisten varaosina.
 
== Lähteet ==
Rivi 108 ⟶ 95:
 
== Aiheesta muualla ==
 
*[http://www.bioteknologia.info/etusivu/terveys/Kantasolut/fi_FI/sanasto/ Bioteknologian tiivis sanasto]
* {{SEP | Id=cloning | Nimeke=Cloning | Tekijä=Devolder, Katrien}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kloonaus”