Ero sivun ”Seleukos I Nikator” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p W
Rivi 41:
== Aleksanterin upseeri ==
[[Kuva:Hypaspist.jpg|left|thumb|Seleukos johti Intian sotaretken aikana hypaspistien kuninkaallista osastoa eli ''agemaa''. Kuvassa rekonstruktio hypaspistien varusteista.]]
Persian sotaretken aikana Seleukos nimitettiin [[Aleksanteri Suuren armeija|hypaspistien]] kuninkaallisen osaston eli ''ageman'' komentajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.livius.org/se-sg/seleucids/seleucus_i_nicator.html | Nimeke =Seleucus I Nicator | Tekijä =Jona Lendering | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Livius.org | Viitattu = 16.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Nimitys tapahtui vähän ennen [[Hydaspesjoen taistelu]]a. Seleukoksen on väitetty kuuluneen armeijan korkeimpaan johtoon, mutta luultavasti näin ei ole. Kerrotaan, että Aleksanteri ylitti HydaspeksenHydaspeen laivalla, jonka mukana olivat myös [[Perdikkas]], Ptolemaios, [[Lysimakhos]] sekä myös Seleukos, joka kuitenkin oli laivalla hypaspistien komentajana. Osa hypaspisteista matkusti samalla laivalla. HydaspeksenHydaspeen taistelussa Seleukos johti joukkojaan intialaisen kuninkaan Poroksen sotanorsuja vastaan. Seleukoksella ei luultavasti ollut minkäänlaista osuutta taistelun suunnittelussa, eikä häntä mainita myöhemminkään missään tärkeässä tehtävässä. Esimerkiksi [[Krateros]], [[Hefaistion]], [[Peithon]] ja [[Leonnatos]] saivat kaikki komennettavakseen suuriakin määriä joukkoja erillisiä tehtäviä varten.<ref name="G9">Grainger 1990, s. 9–10.</ref>
 
Seleukoksen hypaspistit seurasivat aina Aleksanterin mukana ja osallistuivat [[Indus|Induksen]] varren valtaukseen, [[Malli (heimo)|malli]]-heimon kanssa käytyihin taisteluihin ja Gedrosian aavikon ylitykseen.<ref name="G11">Grainger 1990, s. 11.</ref>
 
[[Susa]]ssa järjestetyissä [[häät|häissä]] Seleukos sai vaimokseen persialaisen [[Spitamenes|Spitameneen]] tyttären [[Apama I|Apaman]]. Aleksanteri Suuri meni itse naimisiin [[Dareios III]]:n tyttären kanssa, ja monet muutkin makedonialaiset ottivat persialaisia naisia vaimoikseen. Spitamenes oli taistellut Aleksanteria vastaan vielä pitkään sen jälkeen, kun Dareios oli kuollut. Aleksanteri luotti ilmeisesti Seleukokseen täysin, koska antoi hänelle Apaman vaimoksi. Seleukoksen ja Apaman liitto olikin Susassa solmituista avioliitoista ainut joka kesti. Ilmeisesti kyse oli todellisesta kiintymyksestä, koska Seleukoksella ei tuolloin ollut persialaisesta vaimosta suurtakaan poliittista hyötyä. Apama synnytti pian, ehkä vuonna 324 eaa., Seleukokselle [[Antiokhos I Soter|Antiokhos]]-pojan. Johannes Malalas mainitsee vielä kaksi tytärtä, joiden olemassaolosta ei ole varmuutta.<ref name="G912">Grainger 1990, s. 12.</ref>
 
Seleukos mainitaan antiikin lähteissä kolmesti ennen Aleksanterin kuolemaa. Hän oli mukana Babylonin ulkopuolella tehdyssä purjehduksessa ja osallistui Aleksanterin ohella [[thessalia]]laisen [[Medeios|Medeioksen]] juhliin, joiden jälkeen Aleksanteri sairastui. Hänen kerrotaan myös nukkuneen [[Sarapis]]-jumalan temppelissä ennen Aleksanterin kuolemaa. Purjehdukseen liittyvä tarina kertoo, että Aleksanterin [[diadeemi]], kuninkuuden symboli, lensi tuulenpuuskassa kaislikkoon, ja Seleukos ui hakemaan sen takaisin. Pitääkseen diadeemin kuivana Seleukos sitoi sen omaan päähänsä. Tämä enteili tietysti Seleukoksen tulevaa kuninkuutta. Samanlaista tarinaa kerrottiin myös [[Lysimakhos|Lysimakhoksesta]]. Kyseessä lienee ollut propaganda. Seleukoksen osallistuminen Medeioksen juhliin voi olla totta. Tarinan mukaan Seleukos nukkui Sarapiin temppelissä Peithonin, Attaloksen, Menidaan, Demofonin, Peukestaan ja Kleomeneen kanssa toivoen jumalan auttavan Aleksanteria paranemaan. Tämäkin tarina lienee jälkeenpäin sepitetty, koska Sarapiin [[kultti|kultin]] arvellaan olleen myöhempää perua.<ref name="Heckel/256">Heckel 1992: 256.</ref>