Ero sivun ”Tokelau” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2) (Botti muokkasi: su:Tokélau |
p järjestys |
||
Rivi 54:
Tokelaun kolme atollia ovat [[Fakaofo]], [[Nukunonu]] ja [[Atafu]]. Maantieteellisesti saaristoon kuuluu myös [[Olohega]] (''Swains Island''), joka kuitenkin hallinnollisesti on osa [[Amerikan Samoa]]a. Maalla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästä Uuden-Seelannin [[liitännäisvaltio]]ksi kuten [[Cookinsaaret]] ja [[Niue]]. Tokelaun naapurimaat ovat [[Kiribati]], [[Tuvalu]], [[Samoa]], Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.
==Historia==▼
''Pääartikkeli: [[Tokelaun historia]]''▼
[[kuva:Bowditch_Tokelau.png|220px|thumb|vasen|[[Fakaofo]]n asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.]]▼
[[Polynesialaiset]] siirtolaiset asuttivat Tokelaun noin 1 000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. Tuolloin [[Fakaofo]] valloitti aiemmin itsenäiset [[Atafu]]n ja [[Nukunonu]]n saaret useiden sotien jälkeen.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680">Lonely Planet 2006, s. 680</ref> Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonoun havainnut [[Edward Edwards]] vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.<ref name="Information Bulletin on Tokelau">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfat.govt.nz/Foreign-Relations/Pacific/Tokelau/0-tokelaubooklet.php | Nimeke = Information Bulletin on Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniasta]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Alueelle alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekä [[katolilaisuus|katolilaisten]], että [[protestantismi|protestanttien]] tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnä [[Samoa]]lta. 1850-luvulla [[ranska]]lainen lähetyssaarnaaja [[Pierre Batailon]] siirsi noin 500 Tokelaun asukasta [[Wallis]]in saarelle hänen pelätessään näiden muuten kuolevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvulla [[Peru]]sta tulleet [[orjuus|orjakauppiaat]] veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:n. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osa [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten]] protektoraattia.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" />▼
1900-luvun alussa monet tokelaulaiset lähtivät [[Gilbertsaaret|Gilbertsaarille]] ja [[Banaba]]an töihin [[fosfaatti]]kaivoksille. Uusi-Seelanti sai Tokeluan vastuulleen vuonna 1925 ja sen jälkeen muuttovirta kääntyi Samoalle.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaun nimestä tuli virallinen vuonna 1946 ja vuonna 1948 siitä tuli oma erillinen alueensa. Tokelau oli pitkään ollut hallinnollisesti osa Samoaa.<ref name="Information Bulletin on Tokelau " /> Samoan itsenäistyttyä vuonna 1962 monet Samoalle muuttaneet muuttivat Uuteen-Seelantiin.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Vuonna 1992 solmittiin sopimus, jolla mahdollistettiin Tokelaun oman kansallisen parlamentin perustaminen<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />. Vuonna 2005 Tokelau kärsi pahoin Percy-nimen saaneesta [[sykloni]]sta<ref name="Lonely Planet 2006, s. 681">Lonely Planet 2006, s. 681</ref>.▼
==Politiikka ja hallinto==▼
''Pääartikkeli: [[Tokelaun politiikka]]''▼
Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]], jota Tokelaulla edustaa hallinnoija. Nykyinen hallinnoija on [[Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri]] [[Anad Satyanand]], joka on toimut virassaan vuodesta 2006 lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä [[Foua Toloa]], joka on toiminut virassaan 21. helmikuuta 2009 lähtien. Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen Faipulen eli kylänvanhimman kesken ja nimitys tapahtuu faipuleiden neuvoston toimesta. Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin. Parlamentti eli ''General Fono'' koostuu 20:ä edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakafotolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta valittaessa kuusi. Viime vaalit järjestettiin 2008 ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.<ref name="CIA">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/tl.html | Nimeke = Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The World Factbook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CIA | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jokaisessa saaressa on ''Taipulega''-niminen neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myös ''pulenuku''-niminen pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, mutta itsenäisyyden kannattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viime aikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaulla on vain muutama poliisi ja vankilajärjestelmää ei ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />.▼
== Maantiede ja luonto ==
[[Kuva:Tokelau-CIA WFB Map.png|220px|thumb|
Tokelaun kolme pääasiallista [[atolli]]saarta sijaitsevat linjassa keskenään noin 430 kilometrin päässä muista saarista. Merkittävin yhteys ulkomaailmaan on Samoa. Myös saaten keskenäiset välimatkat ovat suuret. Nukunonoun ja Atafun välillä on matkaa noin 92 kilometriä ja Nukunonoun ja Fakafoton välillä on etäisyyttä noin 64 kilometriä.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 683" /> Tokelaun saaret ovat tyypillisiä atolleja, eli tavallisesti saaria jotka ympäröivät [[laguuni]]a. Korkeimmat kohdat ovat vain viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Yhteensä saaria ja särkkiä Tokelaulla on noin 128.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 684">Lonely Planet 2006, s. 684</ref> Koko maan pinta-ala on vain noin 12
=== Atollit ===
Rivi 83 ⟶ 71:
| [[Nukunonu]] || 4,7 km² || 361
|}
▲==Historia==
▲''Pääartikkeli: [[Tokelaun historia]]''
▲[[kuva:Bowditch_Tokelau.png|220px|thumb|vasen|[[Fakaofo]]n asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.]]
▲[[Polynesialaiset]] siirtolaiset asuttivat Tokelaun noin 1 000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. Tuolloin [[Fakaofo]] valloitti aiemmin itsenäiset [[Atafu]]n ja [[Nukunonu]]n saaret useiden sotien jälkeen.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680">Lonely Planet 2006, s. 680</ref> Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonoun havainnut [[Edward Edwards]] vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.<ref name="Information Bulletin on Tokelau">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfat.govt.nz/Foreign-Relations/Pacific/Tokelau/0-tokelaubooklet.php | Nimeke = Information Bulletin on Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniasta]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Alueelle alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekä [[katolilaisuus|katolilaisten]], että [[protestantismi|protestanttien]] tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnä [[Samoa]]lta. 1850-luvulla [[ranska]]lainen lähetyssaarnaaja [[Pierre Batailon]] siirsi noin 500 Tokelaun asukasta [[Wallis]]in saarelle hänen pelätessään näiden muuten kuolevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvulla [[Peru]]sta tulleet [[orjuus|orjakauppiaat]] veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:n. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osa [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten]] protektoraattia.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" />
▲1900-luvun alussa monet tokelaulaiset lähtivät [[Gilbertsaaret|Gilbertsaarille]] ja [[Banaba]]an töihin [[fosfaatti]]kaivoksille. Uusi-Seelanti sai Tokeluan vastuulleen vuonna 1925 ja sen jälkeen muuttovirta kääntyi Samoalle.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaun nimestä tuli virallinen vuonna 1946 ja vuonna 1948 siitä tuli oma erillinen alueensa. Tokelau oli pitkään ollut hallinnollisesti osa Samoaa.<ref name="Information Bulletin on Tokelau " /> Samoan itsenäistyttyä vuonna 1962 monet Samoalle muuttaneet muuttivat Uuteen-Seelantiin.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Vuonna 1992 solmittiin sopimus, jolla mahdollistettiin Tokelaun oman kansallisen parlamentin perustaminen<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />. Vuonna 2005 Tokelau kärsi pahoin Percy-nimen saaneesta [[sykloni]]sta<ref name="Lonely Planet 2006, s. 681">Lonely Planet 2006, s. 681</ref>.
▲==Politiikka ja hallinto==
▲''Pääartikkeli: [[Tokelaun politiikka]]''
▲Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]], jota Tokelaulla edustaa hallinnoija. Nykyinen hallinnoija on [[Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri]] [[Anad Satyanand]], joka on toimut virassaan vuodesta 2006 lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä [[Foua Toloa]], joka on toiminut virassaan 21. helmikuuta 2009 lähtien. Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen Faipulen eli kylänvanhimman kesken ja nimitys tapahtuu faipuleiden neuvoston toimesta. Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin. Parlamentti eli ''General Fono'' koostuu 20:ä edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakafotolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta valittaessa kuusi. Viime vaalit järjestettiin 2008 ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.<ref name="CIA">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/tl.html | Nimeke = Tokelau | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The World Factbook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CIA | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jokaisessa saaressa on ''Taipulega''-niminen neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myös ''pulenuku''-niminen pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, mutta itsenäisyyden kannattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viime aikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 680" /> Tokelaulla on vain muutama poliisi ja vankilajärjestelmää ei ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta.<ref name="Lonely Planet 2006, s. 682" /> Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa<ref name="Information Bulletin on Tokelau" />.
== Talous ==
| |||