Ero sivun ”Vihaan sinua – rakas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
2 linkkiä, muotoilua |
|||
Rivi 3:
| nimi-alkuperäinen =
| kuva = Vihaan_sinua_rakas.jpg
| kuvateksti = Leena ([[Ansa Ikonen]]) ja Esa ([[Edvin Laine]]).
| ohjaaja = [[Edvin Laine]]
| käsikirjoittaja = [[Toivo Kauppinen]]
| tuottaja = [[T. J. Särkkä]]
| perustuu = [[Ensio Rislak|Ensio Rislakin]] näytelmään ''Vihaan sinua – rakas'' (1946)
| säveltäjä = [[Heikki Aaltoila]]
| kuvaaja = [[Osmo Harkimo]]
Rivi 13 ⟶ 14:
| maa = Suomi
| tuotantoyhtiö = [[Suomen Filmiteollisuus]]
| ensi-ilta =
| kesto = 77 minuuttia
| kieli = suomi
| ikäraja = 3 (Suomessa)
| budjetti = 7 217 912 [[Suomen markka|vmk]]
| edeltäjä =
Rivi 24 ⟶ 25:
| elonet = ek2n0y
}}
'''Vihaan sinua – rakas''' on mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta [[1951]]. Se perustuu Ensio Rislakin saman nimiseen näytelmään vuodelta 1946.
▲[[Kuva:Vihaan_sinua_rakas_Häkinen.jpg|thumb|250px|Leena Häkinen näyttelee Kirstiä.]]
▲'''Vihaan sinua – rakas''' (''Älskling, jag hatar dej'') on suomalainen elokuva vuodelta [[1951]]. Se perustuu Ensio Rislakin saman nimiseen näytelmään. Elokuvassa käsitellään [[komedia]]n keinoin erään pitkäaikaisen [[Avioliitto|avioliiton]] ajautumista kriisiin. ''Vihaan sinua – rakas'' sai televisioensi-iltansa loppiaisena [[1963]], jonka jälkeen se on esitetty kotikatsomoissa useaan otteeseen. Se on julkaistu myös [[DVD]]:nä.<ref>[http://dvd.finnkino.fi/dvd/1403/ Finnkino]</ref> Elokuva on mustavalkoinen.
==Näyttelijät==
|'''Näyttelijä'''|'''Rooli'''
{{Näyttelijä-rooli
|[[Ansa Ikonen]]|rouva Leena Karnala
|[[Edvin Laine]]|kamreeri Esa Karnala
|[[Leena Häkinen]]|Kirsti Lumio
|[[Eila Peitsalo]]|Mirja
|[[Lasse Pöysti]]|teekkari Tauno Karnala
|[[Eija Inkeri]]|Tellervo
|[[Eine Laine]]|isoäiti
▲|[[Jalmari Rinne]]|tuomari Halttunen
|[[Kunto Karapää]]|
|[[Marjatta Kallio]]|
|[[Rauni Luoma]]|
|[[Kullervo Kalske]]|prokuristi Mäkinen
|[[Nina Lindell]]|
|[[Martta Kinnunen]]|
|[[Pirkko Raitio]]|
|[[Urho Lahti]]|
|[[Enni Rekola]]|nainen täysihoitolassa
|[[Aarne Laine]]|vahtimestari
|[[Rosi Rinne]]|
|[[Olga Tainio]]|opettaja
|[[Olavi Virta]]|
|[[Ingmar Englund]]|kitaristi
}}
==Juoni==
Elokuvan keskuksena on [[ydinperhe]], johon kuuluvat [[kamreeri]] Esa Karnala, hänen puolisonsa Leena Karnala sekä heidän aikuisikää lähestyvät lapsensa Mirja, Tauno ja Tellervo ja lisäksi vielä Leenan äiti, rouva Vaulonen. Leena on lähdössä [[täysihoitola]]an maaseudulle, sillä perheensä mielestä hän on ylirasittunut. Samaan aikaan Esan toimistoon palkataan uusi, tasokas kirjeenvaihtaja, neiti Kirsti Lumio. Esan ja Kirstin välille kehittyy suhde. Karnaloiden lapset ja isoäiti huomioivat Esan toistuvat "ylityöt". Todellisuudessa "ylitöissä" on kyse Esan ja Kirstin illanvietoista tanssiravintoloissa. Leena puolestaan tapaa täysihoitolassa tuomari Halttusen, jonka kanssa hän käy keskusteluja puiston siimeksessä. Leenan ja tuomarin suhde ei kuitenkaan syvene romanttis-eroottiselle tasolle. Esa haluaa selvittää perheelleen hänen ja Kirstin välisen suhteen oikean luonteen. Hän tuo Kirstin rohkeasti kotiinsa. Isoäiti ja Tellervo tirkistelevät Esan ja Kirstin kuhertelua avaimenreiästä. Samana iltana Leena sattuu palaamaan maalta ja kohtaa miehensä intiiminoloisessa tilanteessa neiti Lumion seurassa. Esa sanoo järkyttyneelle Leenalle, ettei enää tunne rakkautta tätä kohtaan. Hän muuttaa matkustajakotiin.
Mirja haluaisi isänsä takaisin kotiin ja pistäytyy tämän toimistolla. Siellä hän kohtaa Kirstin. Naiset ajautuvat sanaharkkaan. Tauno puolestaan sattuu tapaamaan Kirstin ravintolassa, jossa tämä on prokuristi Mäkisen seurassa Esan työesteiden tähden. Tauno päätyy Kirstin asunnolle, jossa hän väittää rakastavansa Kirstiä. Esa astuu sisään ja raivostuu. Tauno lepyttelee isäänsä ja puhuu Kirstistä naisena, jota he molemmat rakastavat. Tuomari Halttunen ottaa Karnaloiden [[avioero]]n hoitaakseen. Isoäiti antaa Esan ymmärtää, että tuomarin ja Leenan välillä on lemmensuhde. Esa raivostuu ja ryntää tuomarin luo. Hän ei haluakaan luopua Leenasta, joka kuitenkin pysyy viileänä ja pitää Esan lähentelyä omituisena. Kun Esa on poistunut, Leena päättää lykätä avioeroa. Esan ja Kirstin suhde kuihtuu vähitellen; Kirsti vaihtaa työpaikkaa, eikä Esa pane vastaan. Hän jää viettämään kesää yksin kaupungissa ja kaipailee perhettään. Katuva Esa tulee kaikessa hiljaisuudessa kotiinsa, missä hän kertoo Taunolle vaikeasta tilanteestaan. Leena sattuu kuulemaan keskustelun ja antaa Esalle anteeksi. Aamulla Tellervo huomaa isänsä hatun naulakossa ja riemastuu. Hän päättää aloittaa jälleen keskeyttämänsä pianotunnit. Aamukahvilla tunnelma on korkealla ja Karnaloiden elämä voi jatkua entiseen malliin.
==Arvostelut==
''Vihaan sinua – rakas'' sai pääasiassa myönteisen vastaanoton. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] Paula Talaskivi kirjoitti: "''Vihaan sinua – rakas'' on onniteltava, tervetullut ja jopa esimerkillinen elokuva monessa suhteessa. Tervetullut se on jo siksi, että siinä kerrankin käsitellään sangen tyypillistä meikäläistä ja ajankohtaista aihetta, jollaisesta kotimainen elokuva yleensä on pysytellyt liiaksi erillään." [[Hufvudstadsbladet]]issa kriitikko piti
▲''Vihaan sinua – rakas'' sai pääasiassa myönteisen vastaanoton. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] Paula Talaskivi kirjoitti: "''Vihaan sinua – rakas'' on onniteltava, tervetullut ja jopa esimerkillinen elokuva monessa suhteessa. Tervetullut se on jo siksi, että siinä kerrankin käsitellään sangen tyypillistä meikäläistä ja ajankohtaista aihetta, jollaisesta kotimainen elokuva yleensä on pysytellyt liiaksi erillään." [[Hufvudstadsbladet]] piti kappaletta valopilkkuna viime aikojen suomalaisessa elokuvatuotannossa, mutta katsoi sen liikkuvan ailahtelevasti jossain [[draama]]n ja [[farssi]]n välimaastossa.<ref>Suomen kansallisfilmografia 4, sivut 408 ja 409</ref>
==Huomioita==
''Vihaan sinua – rakas'' kuvattiin kesällä 1951 [[Helsinki|Helsingissä]]. Ulkokuvia otettiin muun muassa Arkadiankadulla, [[Laajasalo]]ssa (täysihoitola) ja [[Tähtitorninvuori|Tähtitorninvuorella]]. Studiona toimivat SF-hallit.<ref name=SKF1>Suomen kansallisfilmografia 4, sivut 406, 409 ja 410</ref>
Elokuvaversiossa tapahtumia laajennettiin virastoihin, ravintoloihin ja täysihoitolaan. Vaikka alkuteksteissä on mainittu [[Hilkka Kinnunen]], hän ei esiinny elokuvassa, vaan hänen tilallaan on [[Martta Kinnunen]]. [[Olavi Virta]] tulkitsee ravintolaorkesterin solistina musiikkikappaleen "Mä syömmeheni kätken erään muiston". Pienissä sivuosissa nähdään myös muun muassa kuvaaja Osmo Harkimo ja muusikot [[Ossi Runne]] ja Heikki Aaltoila.<ref name=SKF1/>
==Lähteet ja viitteet==▼
*Suomen kansallisfilmografia 4, ISBN 951-37-0575-7
===Viitteet===
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
*[http://www.elonet.fi/title/ek2n0y/sisalto Juonikuvaus ja lehdistöarvioita Elonet.fi]ssä
*[http://www.elonet.fi/title/ek2n0y/muut Taustatietoja tuotannosta Elonet.fi]ssä
[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]
| |||