Ero sivun ”Elsa Turakainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Uusia kappaleita annetuista lähteistä.
Rivi 1:
'''Elsa Mercedes Turakainen''' ([[8. elokuuta]] [[1904]] [[Helsinki]] – [[7. helmikuuta]] [[1992]] Helsinki) oli [[SuomiSuomalaiset|suomalainen]] [[näyttelijä]]. Hän teki huomattavan uran [[Helsingin kaupunginteatteriKaupunginteatteri]]ssa ja sen edeltäjässä Helsingin Kansanteatterissa. Niin teattereissa kuin valkokankaillakin hän saavutti taiteellisia voittoja tiheätunnelmaisissa, [[Draama|dramaattisissa]] rooleissa kuinkuten myös tulkinnoissaan [[Komedia|koomisista]] "kansannaistyypeistä". Eräitä rooleja Turakainen näytteli sekä puheteatterissa että elokuvassa; näitä olivat muun muassa professorskan osa teoksessa ''Ruma Elsa''.

Elokuvataiteessa Turakainen – ystävien kesken "Turri" – tunnettiin varsinkin lukuisista äiti-rooleistaan. Aikakirjoihin ovat jääneet eritoten Aino Suominen eli ''[[Suomisen perhe]]'' -elokuvasarjan äiti sekäja jyhkeän matriarkaalinen Loviisa [[Edvin Laine]]en ''[[Niskavuori]]''-filmatisoinneissa. Näyttämötaiteessa Turakainen painotti inhimillisen kontaktin mahtia. Hänen näyttelijäntyötään luonnehdittiin [[groteski]]n [[parodia|parodiseksi]], ja toisinaan häntä moitittiin ylilyönneistä ja mauttomuuksista. Hänet palkittiin [[Pro Finlandia]] -mitalilla vuonna [[1955]].
 
==Uran alku==
 
Elsa Turakainen syntyi [[ensimmäinenEnsimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikana [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] pääkaupungissa kauppias Oskar Viljam Turakaisen ja Anna Matilda Rosenbergin perheeseen.<ref Hänenname="TM391">Teatterin aviopuolisonsamaailma oli1965, näyttelijäsivu [[Artturi391</ref> Laakso]]Turakainen vuodestaopiskeli [[1935]]ensin vuoteenlaulunopettajaksi, [[1976]]mutta (puolisonisä-Oskarin kuolemaan).kehotuksesta Pariskunnallahakeutui oli[[Teatterikorkeakoulu#Ennen yksiTeatterikorkeakoulua|Suomen tytärNäyttämöopisto]]on, vuonnamissä [[1936]]hän syntynytopiskeli Varpu1926–1928.<ref Turakainenname="TM391"/> käviHän mielelläänteki teattereissauseita myösopintomatkoja vapaaRuotsiin ja Keski-aikaanEurooppaan 1930-luvulla.<ref Hänname="TMMT237">Teatterin viihtyimaailma kotioloissa- jamaamme rakastiteatterit saunomista.ja Hänenniiden luonnettaantaiteilijat, onsivut kuvailtu237 valoisaksi.ja 238</ref>
 
TurakainenElsa opiskeliTurakaisen ensinammattiura laulunopettajaksi, mutta isä-Oskarin kehotuksesta meni oppilaaksialkoi [[Teatterikorkeakoulu#Ennen Teatterikorkeakoulua|Suomen Näyttämöopistoooppera]]on. Elsa Turakaisen ammattiura alkoi oopperastasta ''[[Kaarle -kuninkaan metsästys]]'', jossa hän näytteli Kaarle kuningasta. Hänen ensimmäisetensimmäinen teatterikiinnityksensä olivatoli [[ViipuriViipurin kaupunginteatteri|Viipurin Näyttämö]]n Näyttämöllä1928–1934, jamissä [[Viipurinhän kaupunginteatteri]]ssasaavutti niin sanotun First Ladyn aseman.<ref name="VKN94">Valokiilassa näyttelijä, sivut 94 ja 95</ref> Hän näytteli muun muassa [[Leo Tolstoi]]n näytelmässä ''Ylösnousemus'', jossa hänellä oli Katinkan rooli. Viipurista[[Viipuri]]sta hänTurakainen siirtyi [[Tampereen Teatteri]]in, jossa hän näytteli kolme vuotta1934–1937.
 
==Helsingin Kansanteatterin kausi==
 
PisinVuonna kiinnitys1937 TurakaisellaTurakainen olialoitti työnsä Helsingin Kansanteatterissa, jostamistä hän jäi eläkkeelle [[vuonna 1974]]. SielläTuona hänelläajanjaksona teatterin nimi vaihtui Helsingin Kaupunginteatteriksi. Pääkaupunkilaisteatterissa Turakaisella oli pääosat muun muassa [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] näytelmissä ''Justiina'' ja ''[[Vihreä kulta]]''. Näytelmässä ''[[Tulitikkuja lainaamassa]]'' hän tulkitsi Ihalaisen emännän osan. HänenLisäksi näyttelijäntyötäänTurakaisen luonnehdittiintaiteellisiin [[groteski]]nsaavutuksiin [[parodia|parodiseksi]],lukeutuivat jakuningatar toisinaannäytelmässä häntä moitittiin ylilyönneistä''Hamlet'' ja mauttomuuksista.rouva [[Tragedia|Tragediennena]]Markurell, hänjota loistion muunluonnehdittu muassayhdeksi [[Franzhänen Grillparzer]]inparhaista runomuotoisessasuorituksistaan. näytelmässäKomediassa ''Meren ja lemmenRuma aallotElsa'', jossa hän tulkitsiteki maallisenonnistuneen jatulkinnan taivaallisenlemmenkipeästä välissäprofessorin taisteluaanleskestä käyvää papitar Heroa.vastanäyttelijänään [[AugustArvo StrindbergLehesmaa]]in ''Aavesonaatissa'' Turakainen näytteli muumiota ja [[Lauri Kokkonen|Lauri Kokkosen]] näytelmässä ''Laahus'' hän puolestaan tulkitsi kukkakauppiaan roolin.<ref Niskavuoren Loviisaa Turakainen näytteli näytelmissä ''Niskavuoren Heta'' ja ''Entäs nyt, Niskavuori''.name="VKN94"/>
 
[[Tragedia|Tragediennena]] Turakainen saavutti voiton muun muassa [[Franz Grillparzer]]in runomuotoisessa näytelmässä ''Meren ja lemmen aallot'', jossa hän tulkitsi maallisen ja taivaallisen välissä taisteluaan käyvää papitar Heroa. [[August Strindberg]]in ''Aavesonaatissa'' Turakainen näytteli muumiota ja [[Lauri Kokkonen|Lauri Kokkosen]] näytelmässä ''Laahus'' hän puolestaan tulkitsi kukkakauppiaan roolin. Niskavuoren Loviisaa Turakainen näytteli näytelmissä ''Niskavuoren Heta'' ja ''[[Entäs nyt, Niskavuori]]''.
 
Turakaisen näyttämötehtäviä olivat edellä mainittujen ohella muun muassa<ref name="TMMT237"/><ref>Teatterin maailma 1965, sivut 391 ja 392</ref>:
 
*Katon rajassa (rooli: Germaine)
*Kaunis Veera (Tolka)
*Kissat (Magda)
*Kulta vai kunnia (neiti Nobelmann)
*Kun lesket lempivät (Suso)
*[[Kuolleet sielut]] (leskirouva Korobotska)
*Laitapuolella (Anna)
*Laulu valkoiselle miehelle (Mamma Henry)
*Pygmalion (Eliza)
*Regina von Emmeritz (Regina)
*Sade (Sadie)
*Sisäänpääsytutkinto (Lude)
*Vanhan naisen vierailu (Claire)
*Vihreä papukaija (Irene Blake Holt)
 
==Elokuvaura==
 
Turakainen näytteli lukuisissa elokuvissa Suomi-filmin niin sanottuna kulta-aikana. Hänen elokuvauransa alkoi vuonna [[1928]] ja jatkui kymmenen vuoden tauon jälkeen aina vuoteen [[1979]] asti. Turakainen näytteli Aino Suomista kaikissa kuudessa [[Suomisen perhe]] -elokuvassa. [[1940-luku|1940-luvulla]] yleisö samaisti hänet voimakkaasti Ainon osaan, kuten myös [[Lasse Pöysti]] ja [[Maire Suvanto]] samaistettiin Suomisen perheen roolihahmoihinsa. Edvin Laineen elokuvissa ''Niskavuoren Aarne'' ja ''Niskavuori taistelee'' Turakainen näytteli vahvoin vedoin suurtilan vanhaa emäntää Loviisa Niskavuorta. Elokuvassa ''Opri'' hän tulkitsi liikuntakyvytöntä Akviliina-kunniamummoa, joka on kolmesta kohtalotoverista se kaikkein äkäisin. Suoritus palkittiin [[Jussi-palkinto|Jussi-patsaalla]]. Turakaisen viimeiset elokuvaosat olivat niin sanottuja kansan naisiakansannaisia. Laineen [[Väinö Linna]] -filmatisoinneissa ''Täällä Pohjantähden alla'' sekä ''Akseli ja Elina'' hänellä oli sivuosa Leppäsen Hennana. Leppäskän rooli poikkesi merkittävästi Turakaiselle tyypillisistä hienostorouvan rooleista, kuin myös vahvaa murretta puhuva kursailematon Sammalsuon Maija vuoden 1979 elokuvassa ''Ruskan jälkeen''.
 
Eräs Turakaisen kepeistä elokuvarooleista oli elokuvassa ''Pekka ja Pätkä miljonääreinä'', jossa hän esittinäytteli leskirouvaa, kauppaneuvoksetar Gunilla Lillukkaa, joka vietteli [[Pätkä]]ä. Vahvasti karrikoidut hienostorouvat saivat Turakaisesta väkevän tulkitsijansa myös esimerkiksi [[komedia|komedioissa]] ''Ruma Elsa'' ja ''Älä nuolase...''. [[Jack Witikka|Jack Witikan]] [[Aapeli]]-filmatisoinnissa ''Pikku Pietarin piha'' Turakainen näytteli Jormalaisten taloudenhoitaja Karoliinaa.
Vahvasti karrikoidut hienostorouvat saivat Turakaisesta väkevän tulkitsijansa myös esimerkiksi [[komedia|komedioissa]] ''Ruma Elsa'' ja ''Älä nuolase...''. [[Jack Witikka|Jack Witikan]] [[Aapeli]]-filmatisoinnissa ''Pikku Pietarin piha'' Turakainen näytteli Jormalaisten taloudenhoitaja Karoliinaa.
 
=== Kuunnelmat ===
 
Elsa Turakainen oli Hanna Harvahampaan äänenä ''[[Noita Nokinenä]]'' -[[kuunnelma|kuunnelmissa]].
 
==Yksityiselämä==
 
Turakaisen aviopuoliso oli näyttelijä [[Artturi Laakso]] vuodesta 1935 vuoteen 1976 (puolison kuolemaan). Pariskunnalla oli yksi tytär, vuonna 1936 syntynyt Varpu Hupari.<ref name="TM391"/> Turakainen kävi mielellään teattereissa myös vapaa-aikanaan. Hän viihtyi kotioloissa ja suorastaan rakasti saunomista. Hänen luonnettaan on kuvailtu valoisaksi.
 
==Filmografia==
Rivi 103 ⟶ 127:
 
*Suomen kansallisbiografia 10, ISBN 978-951-746-451-2
*Teatterin maailma - maamme teatterit ja niiden taiteilijat, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1950
*{{Elonet-h|he4tby}}
*Teatterin maailma 1965 - Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1965
*{{Kirjaviite | Tekijä = Koski, Pirkko, Veltheim, Katri | Nimeke = Valokiilassa näyttelijä | Suomentaja = | Vuosi = 1988 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-10064-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*Elonet ''Elsa Turakainen''
 
===Viitteet===
 
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 110 ⟶ 141:
* {{IMDb-h|id=0876840|nimi=Elsa Turakainen}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Turakainen, Elsa}}
 
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]