|
Kuivatelakka oli käytössä myös [[Kiina]]ssa viimeistään [[1000-luku|1000-luvulla]], missä [[Chin-ming]] -järven pohjoisrannalle oli kaivettu suuri allas. [[Shen Kuo]]n suunnittelemassa kuivatelakassa tehtiin korjauksia mm. [[Song-dynastia]]n aikaisiin aluksiin.
Vuonna [[1560]] [[Italia]]ssa painetussa kirjassa ''Descrittione dell’ artifitiosa machina'' oleva kuva on yksi ensimmäisistä uivasta telakasta julkaistuista kuvista. Tuntematon kirjan kirjoittaja kuvailee tapaa, jolla pohjakosketuksen saanut laiva voidaan hinata korjaukseen. Kuvassa on nähtävissä kaksi suurta [[ponttooniponttoni]]a, niiden päälle rakennettu siltamainen [[pukki]], sekä niistä vahvojen köysien varassa riippuva laiva.
== Kuivatelakkatyypit ==
=== Uiva telakka ===
Kelluva kuivatelakka, eli ''uiva telakka'', koostuu pää-asiassa laatikkomaisista [[ponttooniponttoni|ponttooneistaponttoneista]], sekä niiden välissä olevasta työalueena ja korjattavan kohteen tukemiseen käytettävästä alustasta. PonttoonitPonttonit voivat olla sarja yhteenliitettyjä lohkoja, joiden määrää muuttamalla saadaan telakkalle sopimaan erimittaisia aluksia. [[Hinaaja]]an kiinnittämistä varten telakkaan voidaan kiinnittää myös erityinen päätylohko, joka toimii toisinaan myös maakuljetusten lastauslaiturina, sekä ''staging'' -alueena. Pienemmissä uivissa telakoissa päätypala on kiinteä ja se voi olla varustettu omalla ohjausjärjestelmällä.<ref name="Noel1988">Noel, 1988</ref>
[[Image:Propontis dry dock Hamburg.jpg|thumb|left|300px|Suomelahdella 2007 vaurioitunut kreikkalainen tankkeri [[M/T Propontis]] ''uivalla telakalla'' [[Hampurissa]], [[Saksassa]].]]
PonttooneissaPonttoneissa on sisäänrakennetut [[painolasti]]kammiot, joiden tarkoitus on joko nostaa tai laskea telakan korkeutta suhteessa veden pintaan. Kammioiden painolastina toimii yleensä vesi, jonka määrää vaihdellaan jokaiseen lohkoon rakennettujen [[venttiili]]en ja [[pumppu]]jen avulla.
Suuremmissa uivissa telakoissa ponttoonienponttonien päälle on yleensä kiinnitetty [[kisko]]t [[satamanosturi]]n kaltaista yhtä tai useampaa [[nosturi]]a varten, joilla hoidetaan suuri osa korjauskohteen telakoinnin aikaisesta tavaraliikenteestä.
Uivan telakan etuna on sen liikuteltavuus. Telakka voidaan siirtää hinaamalla käytännössä mihin tahansa maailmassa. Tästä on etua myös telakkaa myytäessä eteenpäin koska se ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.
==== Uivan telakan toimintaperiaate ====
Uivan telakan toiminta perustuu painolastikammioiden sisällä olevan veden määrän säätelyyn. Lastauksen aikana kammioihin päästettävä vesi aiheuttaa koko telakan vaipumisen syvemmälle veteen, jolloin työtaso uppoaa veden pinnan alapuolelle. Kun telakka on tarpeeksi syvällä, laiva tai muu korjauskohteena oleva alus voidaan siirtää ponttoonienponttonien väliin. Korjauskohteen ollessa telakointisuunnitelman ({{K-en|docking plan}}) määrittelemällä kohdalla, ponttooninponttonin painolastikammioissa oleva vesi pumpataan pois. Tyhjäksi pumpatut kammiot aiheuttavat ponttooneihinponttoneihin [[noste]]en, jonka vaikutuksesta telakka kuormineen kohoaa. Vettä pumpataan pois niin paljon, etta ponttooneidenponttoneiden väliin jäävä työalue on kokonaan veden pinnan yläpuolella. Myös korjauskohteena oleva alus jää tällöin kokonaan vedenpinnan yläpuolelle jolloin huoltoja ja korjauksia voidaan tehdä myös muutoin vesirajan alla olleisiin paikkoihin.<ref name="USMMA, 2003" />
Työn valmistuttua kammioiden venttiilit avataan, jolloin kammioihin virtaava vesi aiheuttaa ponttooneihinponttoneihin vaikuttavan nosteen vähenemisen. Kammioiden täyttyessä vedellä telakka vaipuu syvemmälle, jonka jälkeen korjauskohteena ollut alus voidaan siirtää pois.
=== Shiplift ===
| 