Ero sivun ”Desantit Suomessa” versioiden välillä

'''Desantti''' ({{k-ru|десантник|Desantnik}}, [[ranskan kieli|ranskan kielen]] [[verbi]]stä ''descendre'' ‘laskeutua alas’) on suomen kieleen [[venäjän kieli|venäjästä]] lainattu sana, joka tarkoittaa [[laskuvarjojääkäri|laskuvarjomiestä]]. Venäjällä laskuvarjojoukot tunnetaan nimellä ''Vozdušno-desantnyje voiska'' ({{K-ru|Воздушно-десантные войска}}) eli VDV.

[[suomen kieli|Suomen kielessä]] desantti -nimitystä käytetään erityisesti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaan vihollisen selustaan [[vakoilu]]a tai [[sabotaasi]]a varten lähetetyistä laskuvarjomiehistä ja -naisista ja erityisesti venäläisistä vakoilijoista, jotka lähetettiin tällä tavalla Suomeen.

DesantitVenäläisten Suomeen lähettämät desantit käyttivät siviiliasuja sekä suomalaisia tai saksalaisia sotilasasuja ja niiden ja venäläisten sotilasasujen yhdistelmiä. Vuonna 1941 oli käytössä myös erityisiä sinisiä työhaalareita. Osa desanteista oli tehtävään hyvin koulutettuja, osa taas värvätty tai pakotettu vakoilemaan parin päivän pikakoulutuksella. JoillekinUseille desanteille maksettiin tehtävästä rahapalkka ja he he saivat mukaansa rahaa muun muassa avustajien värväämiseen. Desanttien varusteina oli suomalaisia, venäläisiä ja venäläisiäamerikkalaisia konepistooleita, kivääreitä ja käsiaseita, samoin kuin käsikranaatteja, räjähteitä ja radioita. Desantit tulivat Suomeen pääosin lentokoneilla, joskus myös veneillä ja talvella osin hiihtämällä. Kotimaahansa he palasivatpyrkivät jalkaisin tai hiihtäen, osa desanteista tosin surmasi itsensä tehtävänsä suoritettuaan. Desanttien kesken syntyi myös kiistoja, jolloin he surmasivat toisiaan. Samoin surmattiin haavoittuneita tovereita. Desantteja tuotiin kuljetus- ja tiedustelukoneilla, mutta myös pommikoneilla, jolloin heidät pudotettiin pommiluukusta. Laskuvarjoissa käytettiin yleensä pakkolaukaisinta, joka ei aina toiminut ja desantti menehtyi maahan pudotessaan.

Suomeen pudotetuista desanteista todennäköisesti suurin osa jäi hyvin nopeasti kiinni ja lähes aina heidät teloitettiin vakoojina, elleivät he ehtineet tehdä itsemurhaa. TunnettuMonet Suomeennaispuoliset pudotettudesantit desantti,tuomittiin jotasen eisijaan teloitettuvankeuteen, olitunnetuin heistä lienee [[Kerttu Nuorteva]]. Virallisten asiakirjojen mukaan Suomessa teloitettiin, kuoli tai tuomittiin elinkautiseen vankeuteen [[Talvisota|talvisodan]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana yhteensä 785 desanttia, mutta todellinen lukumäärä lienee lähellä tuhatta.

Tuomiot annettiin usein kenttäoikeuksissa, mutta myös [[Sotaylioikeus]] käsitteli niitä, muuttaenvarsinkin ainakinkenttäoikeuksien kerrantuomioista tehtyjen valitusten takia. Se muutti melko usein vakoilusta kenttäoikeudessa annetun elinkautisen kuritushuonerangaistuksen neljänkuolemantuomioksi vuodentai vankeudeksipäinvastoin. sotapetoksestaKaikissa tapauksissa valituslupaa ei kuitenkaan annettu. Kenttäoikeuden antamat teloitustuomiot pantiin yleensä käytäntöön heti. Alaikäiset tuomittiin usein 12 vuoden vankeuteen mutta myös lyhyempiin rangaistuksiin, ainakin yksi 16-vuotias sai vain 10 vuoden tuomion. Desantteja avustaneet siviilit saivat myös tätä lyhyempiä tuomioita. Tuomioihin vaikutti myös vakoilijan halukkuus yhteistyöhön, muutama desantti vaihtoi puolta jatai jätettiin kokonaan tuomitsematta. Jotkut vangitut desantit jätettiin jatkosodan perääntymisvaiheessa vankilaan sotatoimialueelle, toiset vapautettiin rauhan tultua suomalaisvankiloista. Osa sai tuomion sotapetoksesta tai yhdistettyjä tuomioita vakoilusta ja sotapetoksesta tai sellaisen yrityksistä. Jos desantilla oli venäläinen asepuku, hänet katsottiin tiedustelijaksi ja hänestä tuli [[sotavanki]], mutta tuomioiden linja ei ollut pukeutumisen suhteen yhtenäinen.