Ero sivun ”Uusi aika” versioiden välillä

'''Uusi aika''' on [[Euroopan historia]]n periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka. Se on yksi kolmesta perinteisestä eurooppalaisen historiankirjoituksen käyttämästä aikakaudesta [[antiikki|antiikin]] ja [[keskiaika|keskiajan]] ohella. Rajapyykkinä keskiaikaan esitetään usein esimerkiksi [[Kristoffer Kolumbus|Kristoffer Kolumbuksen]] ensimmäinen löytöretki ([[1492]]) sekä [[uskonpuhdistus]].

{{Pääartikkeli|[[renessanssiRenessanssi]]}}

Renessanssi tarkoittaa uudelleensyntymistä. Varhaisrenessanssi alkoi jo [[1300-luku|1300-luvun]] alussa [[Italia]]n kaupunkivaltioissa. Muualle [[Eurooppa]]an se levisi [[1500-luku|1500-luvulla]] ja [[Skandinavia]]an vasta myöhemmin. Nykyään renessanssin[[renessanssi]]n katsotaan alkaneen suunnilleen vuonna [[1450]] ja sen päätepisteenä on usein pidetty [[Giordano Bruno]]n polttamista vuonna [[1600]]. Renessanssin syntyyn on katsottu olevan syynä esimerkiksi [[Bysantti|Bysantista]] [[Italia]]anItaliaan saapuneet pakolaiset, jotka toivat mukanaan antiikin kreikkalaisia mestariteoksia ja herättivät uudelleen kiinnostuksen antiikin tieteisiin ja taiteisiin. Selvää syytä renessanssin syntyyn ei ole saatu selville.

Renessanssin aikana musiikissa [[1100-luku|1100-luvulta]] asti käytössä ollut [[polyfonia]] muuttui monimutkaisemmaksi. Eri äänien itsenäisyys ja maallinen musiikki lisääntyi. Maalaustaiteessa [[Leonardo Da Vinci]] kehitti tekniikan, jossa valo ja varjo sekoittuivat toisiinsa ilman viivaa tai rajalinjaa. [[Kirjapainotaito]] kehittyi, kun [[Johannes Gutenberg]] keksi irtokirjasimet, mikä lisäsi kirjoitetun tekstin, tiedon ja aatteiden leviämistä. [[Italia]]laisissaItalialaisissa kaupunkivaltioissa kehittyi myös orastava [[kapitalismi|varhaiskapitalismi]]. Renessanssiajan merkittävimpänä aatesuuntauksena pidetään [[humanismi]]a.

Renessanssiajan merkittäviä henkilöitä olivat muun muassa [[Dante Alighieri]], [[Giovanni Boccaccio]], [[Sandro Botticelli]], [[Galileo Galilei]], [[Johannes Gutenberg]], [[Niccolò Machiavelli]], [[Michelangelo]], [[Francesco Petrarca]], [[François Rabelais]], [[Erasmus Rotterdamilainen]], [[William Shakespeare]], [[ja Leonardo da Vinci]].

{{Pääartikkeli|[[uskonpuhdistusUskonpuhdistus]]}}

Uskonpuhdistus eli reformaatio on [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkanut [[aate|liike]], joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opetuksissa näkemiään epäkohtia ja sen piirin käytäntöjä, kuten [[anekauppa]]a. Uskonpuhdistuksen aloittajana pidetään yleisesti [[Martti Luther]]ia, vaikka häntä ennen "esiuskonpuhdistajat"”esiuskonpuhdistajat” esimerkiksi [[John Wycliffe]] ja [[Jan Hus]] olivat hyökänneet kirkon oppeja vastaan. Reformaatio tarjosi maallisille ruhtinaille tilaisuuden vapautua katolisen kirkon vallasta. Ruotsin[[Ruotsi]]n uskonpuhdistus toteutettiin kuningasjohtoisesti, sillä se tarjosi [[Kustaa Vaasa]]lle tilaisuuden ottaa kirkko hallintaansa ja peruuttaa sen omaisuus kruunulle. [[Englanti|Englannissa]] toteutettiin uskonpuhdistus [[Henrik VIII]]|Henrik VIII:n]] johdolla.

Lutherin vuonna [[1517]] kirjoittamat [[95 teesiä]] katolisen kirkon anekauppaa vastaan aloittivat levitessään laajan [[aate|liikkeen]]. Leviämistä helpotti [[Johannes Gutenberg]]inGutenbergin keksimä painokone ja irtokirjasimet. Aluksi teesit eivät kiihdyttäneet tunteita, mutta joulukuussa [[1517]] teesit painettiin ja sen jälkeen ne rupesivat leviämään ympäri [[Saksa]]a.

{{Pääartikkeli|[[löytöretketLöytöretket]]}}

Suurten löytöretkien aika alkoi [[1400-luku|1400-luvun]] alussa ja päättyi [[1600-luku|1600-luvun alussa]]. Tuona aikana eurooppalaiset purjehtijat purjehtivat ympäri maapalloa etsien [[Eurooppa|Euroopalle]] tuntemattomia alueita. Renessanssin aikainen [[kartografia]]n sekä [[navigointi]]- ja laivanrakennustaidon kehitys mahdollisti purjehtimisen [[Välimeri|Välimerta]] kauemmas. Ennen löytöretkille lähtemistä piti kartuttaa tietoa merivirroista ja tuulista. [[Portugali]]n Prinssi Henrik, jota kutsuttiin myös nimellä [[Henrik Purjehtija]], perusti [[Kanariansaaret|Kanariansaarille]] tutkimusaseman, jossa kerättiin arvokasta tietoa ennen löytöretkillä lähtemistä. Löytöretkien tavoitteet olivat usein talouspoliittisia, mutta tavoitteina saattoivat olla myös uskonnolliset päämäärät, eli levittää [[kristinusko]]a pakanoiden keskuuteen.

{{Pääartikkeli|[[tieteellinenTieteellinen vallankumous]]}}

Tunnetuimpia tieteen vallankumouksen aikaisia henkilöitä olivat muun muassa [[Nikolaus Kopernikus]], [[Galileo Galilei]] ja [[Isaac Newton]].

{{Pääartikkeli|[[valistusaikaValistusaika]]}}

Valistus oli [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskon [[eurooppa]]laineneurooppalainen [[aate|liike]], joka korosti muun muassa [[järki|järjen]] ja [[tieto|tiedon]] merkitystä.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Liike pyrki perusteellisiin uudistuksiin [[kulttuuri]]n ja [[yhteiskunta]]elämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa eteenpäin ”pimeän ajan” eli keskiajan synnyttämän irrationaalisen ja taikauskoisen ikeen alta. Liikkeen ensimmäisiä kuuluisia ajattelijoita olivat [[John Locke]] ja [[Thomas Hobbes]], jotka kirjoittivat monia [[autoritarismi|autoritaarisia]] pakkovaltoja vastustavia [[sekularismi|sekularistisia]] kirjoituksia. Valistusajattelijat asettivat järjen [[mystiikka|mystiikan]] edelle, vapaan [[markkinatalous|markkinatalouden]] [[merkantilismi]]n edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle vaatien myös tasa-arvoa lain edessä säätyetuoikeuksien sijaan. Valistusaikana syntyi [[liberalismi]]. Liike tarjosi myös puitteet [[kapitalismi]]n nousulle ja [[sosialismi]]n synnylle.

{{Pääartikkeli|[[teollinenTeollinen vallankumous]]}}

Teollisen vallankumouksen aikakausi oli [[1700-luku|1700-]] ja [[1800-luku|1800-luvun]] taitteessa. Se alkoi hiilikäyttöisen höyryvoiman käyttöönotosta ja [[automaatio|automatisoidun]], [[koneellistuminen|koneistetun]] tuotannon käyttöönotosta, pääasiallisesti tekstiilialalla. Teknologinen ja taloudellinen prosessi nopeutui höyrykäyttöisten laivojen, veneiden ja maaliikenteessä rautatien käyttöönoton myötä. [[1800-luku|1800-luvun]] aikana se levisi läntisen [[Eurooppa|Euroopan]] läpi [[Pohjois-Amerikka]]an asti. Lopulta se vaikutti koko maailmaan.

{{Pääartikkeli|[[uusinUusin aika]]}}

Uuden ajan aikakauden raja asetetaan usein [[1700-luku|1700-]] ja [[1800-luku|1800-luvun]] taitteeseen. Uusin aika jatkui 1800-luvun loppuun saakka. Tänä aikana [[työväenliike]] levisi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]] Euroopan yli johtaen paikoin sisällissotiin ja vallankumouksiin. Useat valtiot itsenäistyivät ja pienemmät ruhtinaskunnat liittyivät yhteen. Samoihin aikoihin muodostui [[naisasialiike]], joka tavoitteli naisten taloudellista itsenäisyyttä ja äänestysoikeutta. Naisetkin itsenäistyivät ja heidän painoarvonsa yhteiskunnassa kasvoi.

Uusin aika päättyi siirryttäessä 1900-luvulle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Eurooppalaisen ihmisen aikakirja | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4216-4}}</ref> [[Demokratia]] valtasi Eurooppaa siirtäen yksinvaltiaita sivuun. Sodista suurimmat olivat [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäinen]] ja [[toinen maailmansota]]. [[Neuvostoliitto]] [[Neuvostoliiton hajoaminen|hajosi]] vuonna [[1991]]. [[ItäLänsi-Saksa|Saksan liittotasavalta]] ja [[Länsi-SaksaSaksan demokraattinen tasavalta]] [[Saksan jälleenyhdistyminen|yhdistyivät]] ja [[Euroopan Unioniunioni]] laajentui. Vuonna [[2002]] 15 valtiota otti [[Euroeuro]]n käyttöönsä virallisena valuuttana. Kaupankäynti lisääntyi ja pankkitoiminta alkoi.

* [[esimoderniEsimoderni]]

* [[moderniModerni]]