Ero sivun ”Suomen rikoslaki” versioiden välillä

:"'''Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan KeisariKeiſari ja ItsewaltiasItſewaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.'''   T e e m m e   t i e t t ä w ä k sſ i :  Suomenmaan WaltiosäätyjenWaltioſäätyjen alamaisestaalamaiſesta esityksestäeſitykſestä tahdomme Me täten armostaarmosſa wahwistaa seuraawanſeuraawan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka woimaanpanemisestawoimaanpanemiſesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetusaſetus annetaan."

Alun perin rikoslain oli määrä astua voimaan jo vuoden [[1891]] alussa, mutta eräiden venäläisten poliitikkojen vaatimuksesta keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] ei sitä vahvistanut, ennenvaan lykkäsi sen voimaan astumista julistuskirjalla joulukuussa 1890 (AsK 27/1890), kuinkunnes Suomen säädyt olivat hyväksyneet siihen joukon muutoksia, joilla varsinkin valtiollisia sekä julkiseen omaisuuteen kohdistuvien rikoksia koskevat säännökset saatettiin yhdenmukaisiksi [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] silloisen lain kanssa (AsK 17/1894).

Myöhemminkin rikoslakia on muutettu lähes kaikilta osin, joskus yksittäisiä lainkohtia muuttamalla, joskus kirjoittamalla uudestaan kokonaisia lukuja. Alkuperäisessä muodossaan ovatkin voimassa enää vain eräät nykyisin vähämerkityksisiksi jääneet pykälät 2. ja 18. luvussa.{{tarkenna}}

Rikoslain rinnalla oli voimassa vuonna [[1919]] säädetty sotaväen rikoslaki. Se kumottiin vuoden [[1984]] alussa, jolloin rikoslakiin lisättiin uusi, sotilasrikoksia koskeva 45. luku sekä säädettiin uusi sotilasoikeudenkäyntilaki.{{lähde}}<ref> Kemppinen, Kullervo: ''Lakitiedon Pikkujättiläinen'', s. 739. WSOY 1985, Porvoo. </ref>