Ero sivun ”Hermannin lentoasema” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p uusi avain luokalle Luokka:Hermanni: "Lentoasema" HotCat-työkalulla
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Hermannin lentoasema''' oli Helsingin Vanhankaupunginlahdella toiminut venäläisten, saksalaisten ja suomalaisten vesilentokenttä. Se sijaitsi nykyään mantereeseen täytetyn [[Kyläsaari (Helsinki)|Kyläsaaren]] pohjoispuolella. Lentoasema kuului [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] [[Itämeren laivasto]]n 2. Ilmailuprikaatin organisaatioon 4. ja 5. Ilmailudivisioonasta riippumattomana erillisyksikkönä. Lentoasemalla oli kaksi kankaista lentokonehallia sekä muutamia muita rakennuksia miehistöä ja varastointia varten. Lentoasema rakennettiin [[1915]] alussa.
 
2. Ilmailuprikaatin käytössä ollessaan Hermannin lentoasemalla oli lentokoneita kahdeksan, joista Viroon liittyvän yhteystoiminnan vuoksi paikalla saattoi olla kerrallaan 2-4 lentokonetta. Koneet olivat pääasiassa [[Stetinin M-9]]-lentoveneitä ja [[Stetinin M-16]]-vesitasolentokoneita. Vanhankaupunginlahden jäätyessä talven ajaksi tehtiin vesitasoihin jalakset ponttoonien sijaan.
 
Saksalaiset ja suomalaiset valkoisen armeijan joukot valtasivat 13. huhtikuuta 1918 lentoaseman ja pari päivää myöhemmin sen johdon otti luutnantti Väinö Mikkola. Aseman kalustona oli neljä sotasaaliina saatua [[Stetinin M-16]]-lentovenettä. Kapteeni Seber määräsi 5. toukokuuta lentoaseman päälliköksi luutnantti Bertel Mårtensonin, joka saapui 8. toukokuuta Helsinkiin Friedrichshafenilla. Saksalaiset siirsivät asemalle kesällä neljän Friedrichshafen -lentokoneen osaston.<ref>Ilmasotakoulun historia 1918-1980 s. 22-23</ref>
Koneina oli Suomen kansanvaltuuskunnalta sotasaaliina saadut neljä [[Stetinin M-16]]-lentovenettä ja neljä saksalaisten Friedrichshafen -lentokonetta, joilla lennettiin päivittäin yhteyslentoja Tallinnaan.{{selvennä|kuka oli saanut sotasaaliina? Venäjän 2. ilmailuprikaati?}} Kesällä 1918 annettiin lentoasemalla myös ohjaaja- ja tähystäjäkoulutusta, mutta elo-syyskuussa 1918 kaksi [[Stetinin M-16]]:a siirrettiin [[Santahaminan lentoasema]]lle ja kaksi [[Turun Vähä-Heikkilän lentoasema]]lle. Hermannin lentoasemalle jäivät saksalaiset Friedrichshafenit.
 
Koneina oli Suomen kansanvaltuuskunnalta sotasaaliina saadut neljä [[Stetinin M-16]]-lentovenettä ja neljä saksalaisten Friedrichshafen -lentokonetta, joilla lennettiin päivittäin yhteyslentoja Tallinnaan.{{selvennä|kuka oli saanut sotasaaliina? Venäjän 2. ilmailuprikaati?}} KesälläKesäkuussa 1918 annettiin lentoasemalla myös ohjaaja- ja tähystäjäkoulutusta, mutta elo-syyskuussa 1918 kaksi [[Stetinin M-16]]:a siirrettiin [[Santahaminan lentoasema]]lle ja kaksi [[Turun Vähä-Heikkilän lentoasema]]lle. Hermannin lentoasemallelentoasema lakkautettiin ja sinne jäivät ainoastaan saksalaiset Friedrichshafenit.<ref>Ilmasotakoulun historia 1918-1980 s. 23</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
Rivi 22 ⟶ 27:
 
{{tynkä/Lentoasema}}
 
[[Luokka:Helsingin liikenne]]
[[Luokka:Helsingin historia]]