|
[[Kuva:konkola.jpg|right|thumb|200px|Severus Konkola vanh. kuvassa vaimonsa kanssa, Vanhan Jämsän historia]]
'''Severus Juhonpoika Konkola''', (s. [[9. syyskuuta]] [[1832]], [[Vesanka]], Jyväskylän pitäjä -– [[26. marraskuuta]] [[1898]]) oli, [[Jämsä|jämsäläinen]]) oli jämsäläinen talonpoika, liikemies ja patruuna. Severus Konkola on jäänyt historiaanaloitti [[Päijänne|Päijänteen]] höyrylaivaliiikenteen aloittajanahöyrylaivaliikenteen.
==Kansanomainen liikemies==
Severus Konkola oli pituudeltaan ”kolme vanhaa kyynärää” ja pari tuumaa päälle. Kädetkin olivat valtavan paksut ja painokin oli 130 kg. Jämsän äijän vaatetuksesta kerrotaan , että hänellä oli aina lankkinahkasaappaat saappaissa lihapuoli oli päällä päin. Niitä voideltiin sianihralla. Hänellä oli yllään sivulta napitettavat verkaliivit. Ei koskaan kauluksia. Hyvin tunnettu oli avara kaksirivinen takki. Alta näkyi nuuskaiset verkaliivit. Kesäisin äijä kulki aina paljain jaloin. Talvella hänellä oli mahtava turkki.
Jämsän seudulla Severus Konkola tunnetaan lukuisten kaskujen päähenkilönä. Hän on antanut aineksia [[Jämsän äijä|Jämsän Äijän]] hahmolle.
==Liikemiehen ura==
Severus Konkolan oma-aloitteisuus näkyi jo varhaisella iällä. Hän ei aikalaistensa tavoin päässyt osalliseksi opillisesta sivistyksestä. Tultuaan riittävän vanhaksi, Severus sai isältään luvan kaataa kasken. Liiketoimiaan hän aloitteli ostelemalla voita, lihaa ja nahkoja ja myymällä ne niin sanottuna ylösostajana edelleen meren rantakaupunkeihin - aika ajoin jopa Pietariin saakka. Tällä tavalla ja myös metsäliikettä aloittelemalla nuori mies hankki itselleen tarvittavan alkupääoman, jolla hän vuonna 1968 osti Jämsän Juokslahdelta Karl Joonaanpojalta Konkolan talon, jonka hän sen aikaista käytäntöä noudattaen omaksui sitten myös sukunimekseen.
Hyvin aikaisessa vaiheessa Konkolasta tuli myös itsenäinen yrittäjä. Ensimmäisen sahan hän perusti veljensä kanssa vuonna 1868 Korpilahden puolelle Juokslahden kylään. Saakosken saha ei jäänyt hänen ainoakseen. Pääyritykseksi tällä alalla muodostui vuonna 1888 Jämsänjoen varteen perustettu höyrysaha, jonka yhteyteen sijoitettiin samantien mylly- ja meijeriliike.
Konkola piti hyvää huolta työväestään. Konkolan liiketoiminta, jonka hän loi tyhjästä, oli laajemmillaan todella sitä luokkaa, että hän saattoi vaikeuksitta toimia mesenaattina. Pääkaupungin välittömässä läheisyydessä hän omisti 1880-luvun lopulla Fredriksbergin villan, jonka yhteydessä oli Konkolan puuliikkeeseen liittyen oma lautatarha Vitikkalan höyrysahan ohella hän hankki omistukseensa myös Rekolankosken sahan.
Severus Konkolan varallisuus perustui sahateollisuuden nousuun Päijänteen vesistöalueella. Konkolan liikemiesideat eivät kuitenkaan pysähtyneet tähän. Konkola mm. hankki Päijänteelle säännöllisesti liikennöivän höyrylaivan.
==Tarinoita Patruuna Konkolasta==
===Laivan osto===
Patruuna Konkola meni ostamaan laivaa Pietarista. Kontti selässä harmaa kansanmiehen puku yllään. Hän asteli laivayhtiön konttoriin ja pyysi saada tavata herroja . Ukko sai odotella tuntitolkulla viimein hän pääsi herrojen puheille sai esittää asiansa. Hän haluaa ostaa laivan herrat alkoivat nauraa laivan ostamiseen tarvitaan paljon rahaa. Patruuna Konkola tyynesti kääntää konttinsa nurin. Se oli täynnä tuhannen markan seteleitä ja sanoi –Riittävätköhän nämä maksuksi.
Severus Konkola osti elämänsä varrella useammankin laivan. Hänen ensimmäinen laivansa oli nimeltään ”Toivo” siinä oli 10 hevosvoiman kone. Se saapui Jämsän Seppälään ensimmäisen kerran kesällä 1871. Se sai pian seurakseen isomman laivan nimikin oli Seura. Toivo kuljetti aluksi rahtia mutta oli siinä umpinainen peräsalonki. Sinne mahtui parikymmentä matkustajaa. Nämä laivat tulivat suosituiksi kun ne alkoivat vetää perässään huviproomuja, joihin mahtui satoja matkustajia. Nämä kerättiin Päijänteen molemmilta rannoilta ja kuljetettiin Lahteen ja sieltä edelleen Helsinkiin Patruunan vuokraamilla härkävaunuilla. Reissu kesti 3-4 päivää ja matkan hinta oli 7 markkaa meno-paluu.
===Peilin osto===
Menipä Patruuna Konkola kerran Lahteen peiliä ostamaan. [[Vitikkala|Vitikkalan kartano]] oli juuri valmistunut ja sen seinälle tarvittiin kunnon peili. Kontti selässään hän asteli Lahden hienoinpaan huonekaluliikkeeseen hän sai tutkiskella huonekaluja ja peilejä saamatta palvelua osakseen. Hän löysi viimein seinänkorkuisen kultakehyksisen peilin. Hän kyseli hintaa myyjältä. Myyjä nauroi: -Tällaiset peilit ovat hyvin kalliita ukkopaha.
Patruuna potkaisi peilin rikki ja sanoi – Lähettäkää toinen samanlainen Jämsään. Jo löytyy peilille hinta.
===Liikeideat===
Konkolan liikemies ideat eivät pysähtyneet laivoihin tai maatalouteen. Viime vuosisadan lopulla vesikylpylät olivat erityisessä huudossa. Vierailtuaan sellaisessa Konkola, halusi perustaa vastaavan laitoksen Jämsään. Hän näki Jokivarressa sopivan paikan hän pyysi lääkärin varta vasten tarkastamaan paikan. Kylpylävieraille olisi löytynyt riittävästi sopivia huoneita Seppolan suurista suhteellisen tyhjistä taloista. Kylpyläideaa ei kuitenkaan toteutettu suunnitellulla tavalla.
Konkolan menestyminen liikealalla pohjautui hänen älyynsä ja tarkkaan talouden pitoon. Tarkkuus pienissä asioissa näyttäytyi myös hänen lähettäessään rahaa Johannes -nimiselle pojalle Mustialaan.
Hänellä näytti olevan selvät käsitykset siitä, kenen kanssa kannatti liiketoimiin ryhtyä ja kenen ei. Patruuna Konkola oli myös uskovainen ja erittäin auttavainen mies. Erittäin monet paikkakuntalaiset suutarista lukkariin ja eläinlääkäristä kauppiaaseen olivat hänelle velkaa mukana oli myös monia pappeja. Kuntakin oli eräänä vuonna velkaa 6000 markkaa.
==Varallisuus==
Konkola omisti [[Vitikkala|Vitikkalan]] ja [[Alhojärvi|Alhon]] kartanon, jotka ovat tunnetuimmat. Muista mainitkoon, Puukkila, Mutanen, Ruussuo, Heikkilä, Pirttimäki, Seppälä, Nokkala, Turkkila, joka sijaitsi Korpilahden, sekä kaksi Kuhmoisissa ja Multialla sijainnut talo. Maanomaisuus parhaaseen aikaan kohosi 10 000 hehtaariin. Konkola joutui itsestään mukaan myös pankki- ja vakuutustoimintaan. Jämsän kuntakin oli eräänä vuonna velkaa 6000mk pitäjän varmasti varakkaimmalle miehelle.
==Perhesuhteet==
Severus Konkolan vanhemmat, Johannes Halinen ja Eeva-Stiina Koljonen, omistivat Halilan talon. HänelläSeveruksella oli veli, Kalle Halinen. Severus Juhonpoika otti kuitenkin sukunimensä Konkolan talon mukaan. Severuksen puoliso oli Gustava Hägglin ja heillä oli 9 lasta. Lapsista liikemiehen lahjoja osoittivat vanhin poika [[Severus Konkola nuorempi]], josta tuli myös valtiopäivämies , sekä [[Anton Konkola]], joka sai perustettua Jämsään [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] konttorin. ▼
==Aiheesta muualla==
Severus Juhonpoika syntyi Jyväskylän pitäjän Vesangan kylässä.
▲Severus Konkolan vanhemmat, Johannes Halinen ja Eeva-Stiina Koljonen, omistivat Halilan talon. Hänellä oli veli, Kalle Halinen. Severus Juhonpoika otti kuitenkin sukunimensä Konkolan talon mukaan. Severuksen puoliso oli Gustava Hägglin ja heillä oli 9 lasta. Lapsista liikemiehen lahjoja osoittivat vanhin poika [[Severus Konkola nuorempi]], josta tuli myös valtiopäivämies sekä [[Anton Konkola]], joka sai perustettua Jämsään [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] konttorin.
Severus Konkola vanhempi kuoli Jämsässä 26.11.1898. Hänen vanhin poikansa Severus Konkola nuorempi oli kuollut jo samana vuonna vain 42 vuoden ikäisenä.
==Katso myös==
* [http://www.veikkovasama.net/paijanne_jylha.htm Veikko Vasamaa: Päijänne jylhä]
*[http://www.finnica.fi/keski-suomi/liikenne/huvihyoty/huvimatka.htm Huvimatka Päijänteellä]
* [http://www.vitikkala.fi Vitikkalan kartano]
* [http://www.museo24.fi/index.php?action%5B%5D=INavigation::viewArticle(4549) Jämsän jokilaakson museo]
{{tynkä/Henkilö}}
[[Luokka:Suomalaiset liikemiehet]]
| 