Ero sivun ”Psykiatri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fy:Psychiater
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Fix
Rivi 1:
'''Psykiatri''' eli [[psykiatria]]n [[erikoislääkäri]] on kouluttautunut tutkimaan, arvioimaan ja hoitamaan [[mielenterveys|mielenterveyden]] häiriöitä. Psykiatrian erikoislääkäriksi valmistuminen kestää yhteensä 12-1312–13 vuotta. Aluksi on suoritettava hyväksytysti lääketieteen lisensiaatin kuusi vuotta kestävä lääkärin perustutkinto. Erikoistumisaikana lääkäri työskentelee [[psykiatrinen sairaala|psykiatrisissa sairaaloissa]] ja psykiatrisessa avohoidossa sekä osallistuu psykiatrian alan koulutustilaisuuksiin ja hallinnon koulutukseen. Ennen kuin lääkäri saa psykiatrian erikoislääkärin oikeudet hänen on läpäistävä erikoislääkäritentti.
Erikoislääkärioikeudet voi saada [[psykiatria]]n, [[nuorisopsykiatria]]n, [[lastenpsykiatria]]n tai [[oikeuspsykiatria]]n erikoisaloilla.
Erityisten lisäkoulutuksien perusteella Suomen lääkäriliitto voi myöntää hänelle erityispätevyyden esimerkiksi [[psykoterapia]]an, psykoterapian kouluttajaksi, vakuutuslääketieteeseen tai päihdelääketieteeseen.
 
Ammatteina psykiatri, [[psykologi]] ja [[psykoterapeutti]] sekoitetaan usein keskenään. Psykiatri toimii lääketieteellisestä viitekehtyksestä, eli voi mm.muun muassa asettaa lääketieteellisiä diagnooseja (Suomessa [[ICD-10]]) sekä määrätä lääkkeitä, mutta ei voi tehdä psykologisia tutkimuksia. Nämä kaksi ammattia eroavat psykoterapeuteista siinä, että he eivät voi tarjota [[KELAKansaneläkelaitos|Kelan]]n korvaamaa psykoterapiaa, jolleivät käy lisäksi erillistä psykoterapiakoulutusta (erikoistumiskoulutus, 3–6 vvuotta). Psykiatrin koulutus sinänsä mahdollistaa kuitenkin terapeuttisen asiakastyön sekä ohjauksen ja neuvonnan.
 
==Psykiatrin vastaanotolle==
 
Erilaiset psyykkiset oireet, jotka esiintyvät myös psykiatrisessa diagnoosiluokituksessa, kuten ahdistus, masennus, erilaiset pelot jännitys ovat yleisiä. Jos oireet haittaavat itseä tai muita ihmisiä liikaa, on syytä lähteä selvittelemään ongelmaa. Yleislääkärit (terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit, yksityispuolen lääkärit) ovat kouluttautuneet tunnistamaan ja hoitamaan yleisempiä ja lievimpiä ongelmia. Jos kuitenkin oireet ovat vaikeasti ymmärrettäviä, haitallisia, erityisen huolestuttavia tai oireet eivät parane, voi hakeutua psykiatrin vastaanotolle joko suoraan tai mielellään lähetteellä. Oireita voivat aiheuttaa elämän ulkoiset paineet ja mielen sisäiset ristiriidat, mutta joskus myös ruumiillinen sairaus voi olla oireiden takana. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että myös fyysisten sairauksien mahdollisuus on huomioitu, ja yleisimmät psyykkisten sairauksien oireita aiheuttavat fyysiset sairaudet on poissuljettu.
 
Ennen kuin psyykkisiä häiriötä aletaan hoitaa, on tehtävä perusteellinen [[psykiatrinen tutkimus]] - psykiatrinen haastattelu. Psykiatri voi myös pyytää lisätutkimuksia esimerkiksi [[psykologi]]ltapsykologilta, neuropsykologilta, [[neurologi]]lta, [[sisätautilääkäri]]ltä, [[toimintaterapeutti|toimintaterapeutilta]] ym. Mikäli psykiatri arvioi hoidon mahdolliseksi tarpeelliseksi, hän antaa potilaalle tietoa eri hoitovaihtoehdoista: mahdollisesti tarvittavista elämäntapamuutoksista, erilaisista psykoterapioista, lääkehoidoista tai muista lääketieteellisesti vaikuttaviksi todetuista hoitomuodoista. Potilas valitsee ja päättää itse hoidosta ja hoitomuodoista. Psykiatrisista hoidoista (kuten psykoterapia) on tosin pulaa.
 
Psykiatri on työskennellessään [[Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto|Valviran]] valvoma terveydenhuollon ammattihenkilö. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrittelee hänen velvollisuutensa ammatin harjoittamisessa. Potilaan kannalta keskeisiä velvollisuuksia ovat ammattieettiset velvollisuudet, velvollisuus potilasasiakirjojen laatimiseen ja säilyttämiseen sekä salassapitovelvollisuus. Psykiatrin ja psykoterapeutin sekä hänen potilaansa suhdetta säätelee myös laki potilaan asemasta ja oikeuksista, jossa määritellään esimerkiksi potilaan tiedonsaantioikeus, sekä potilaan itsemääräämisoikeus.
Rivi 16 ⟶ 15:
|Julkaisu=Suomen Lääkärilehti|Vuosi=6.8.2009|www=http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7550/type=1}}</ref>
 
Psykiatreja on Suomessa 14001&nbsp;400, eli henkilöä kohti eniten Euroopassa, yhtä paljon kuin Sveitsissä. Tästä huolimatta Suomessa on julkisessa terveydenhuollossa pulaa psykiatreista. Virkoihin tarvittaisiin psykiatreja lisää jopa 30 &nbsp;%, ja joillakin alueilla psykiatrin viroista on täytetty alle 1/3 vakituisilla psykiatrin erikoislääkäreillä.
 
==Lähteet==