Ero sivun ”Schöneberg” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täydennetty lähinnä de-wikin perusteella
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
'''Schöneberg''' on yksi [[Berliini]]n kaupunginosista (''Ortsteil''). Se sijaitsee [[Tempelhof-Schöneberg]]in hallintoalueella (''Bezirk''). 1200-luvulle juurensa johtava Schöneberg kasvoi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa suurkaupungiksi. Se oli itsenäinen vuoteen 1920 asti, jolloin se liitettiin Berliiniin.
 
Vuosina 1920–20011920–2000 Schönebergin ja [[Friedenau]]n kaupunginosat muodostivat yhdessä hallintoalueen, jonka nimi oli myös Schöneberg. Sittemmin tämä hallintoalue yhdistettiin [[Tempelhof]]in kanssa Tempelhof-Schönebergin hallintoalueeksi. Schönebergin kaupunginosaan tämä ei vaikuttanut.
 
Pieni osa Berliinin läntisestä keskustasta, mm. tavaratalo [[KaDeWe]], sijaitsee Schönebergin alueella. Pääosa Schönebergistä sijaitsee kuitenkin tästä etelään. Vuoden 2011 lopussa kaupunginosan asukasluku oli 115&nbsp;976<ref>[http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/Publikationen/Stat_Berichte/2012/SB_A01-05-00_2011h02_BE.pdf Einwohnerinnen und Einwohner im Land Berlin am 31. Dezember 2011] Statistik Berlin-Brandenburg. PDF, sivu 28. Luettu 25.5.2012.</ref>, pinta-ala 10,6 km² ja väestötiheys 10&nbsp;941 as./km².
 
== Historia ==
Schöneberg mainitaan ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1264 muodossa ''villa sconenberch''. Kylä sijaitsi nykyisen Hauptstraßen kohdallavarrella, Dominicus- ja Akazienstraßen välisellä osuudella. Alkuperäisen kylän keskellä sijainnut aukio (''Dorfanger'') erottuu vieläkin katukuvassa Hauptstraßen levenemisenä tässä kohtaa. Täällä sijaitsee myös Schönebergin kyläkirkko (''Dorfkirche''), joka tosin on tuhoutunut useamman kerran, viimeksi toisessa maailmansodassa, ja jälleenrakennettu aina samaan paikkaan. Vuonna 1750 vanhan kylän eli Alt-Schönebergin kylkeen perustettiin Neu-Schöneberg, jota kutsuttiin myös nimellä Böhmisch-Schöneberg [[böömiBöömi]]stä tulleiden asukkaidensa mukaan. Vuonna 1760 [[seitsenvuotinen sota|seitsenvuotisessa sodassa]] perääntyvät venäläiset polttivat Schönebergin maan tasalle, mutta se jälleenrakennettiin.
 
Schöneberg-niminen kunta syntyi 1874, kun Alt-Schöneberg ja Neu-Schöneberg yhdistyivät. Samoihin aikoihin Schönebergissä käynnistyi Berliinin kasvun imussa voimakas kehitys, jonka myötä siitä tuli lyhyessä ajassa suurkaupunki. Siinä missä vuonna 1871 Schönebergissä oli ollut vasta 4&nbsp;555 asukasta, vuonna 1900 niitä oli jo 95&nbsp;998 ja vuonna 1919 peräti 175&nbsp;093, eli enemmän kuin nykyään. Monet maanviljelijät rikastuivat, kun he pystyivät myymään peltonsa rakennusmaaksi korkeaan hintaan. He tulivat kuuluisiksi nimellä ''Millionenbauern'' ("miljoonamaanviljelijät"), ja joitakin heidän rakennutamiaan kaupunkihuviloita on vielä jäljellä Hauptstraßen varrella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arnt Cobbers | Nimeke = Kleine Berlin-Geschichte: Vom Mittelalter bis zur Gegenwart | Julkaisija = Jaron Verlag | Vuosi = 2008 | Selite = 2. painos | Sivu = 111}}</ref> Schönebergille myönnettiin kaupunginoikeudet vuonna 1898. Kaupunki rakennutti oman metron, joka aloitti liikennöinnin vuonna 1910 (nykyinen [[Berliinin metro]]n linja [[U4 (Berliinin metro)|U4]]). [[Schönebergin raatihuone]] valmistui vuonna 1914.
 
Vuonna 1920 Berliinin seudulla toteutettiin laaja kuntaliitos, jonka myötä Schönebergistä tuli Berliinin kaupunginosa. Yhdessä [[Friedenau]]n kaupunginosan kanssa se muodosti Berliinin 11. hallintoalueen, jonka nimi oli niin ikään Schöneberg. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] noin kolmannes Schönebergin rakennuskannasta tuhoutui. Sotaa seuranneessa Berliinin jaossa Schöneberg jäi [[Länsi-Berliini]]n puolelle. Länsi-Berliinin hallitus ja parlamentti asettuivat Schönebergin raatihuoneeseen, jossa [[John F. Kennedy]] piti vuonna 1963 kuuluisan puheensa Länsi-Berliinin tueksi ("[[Ich bin ein Berliner]]").