Ero sivun ”Lennokki” versioiden välillä

'''Lennokki''' on ilmaa raskaampi miehittämätön pienoisilma-alus. Täysikokoista ilma-alusta pienemmästä koostaan huolimatta lennokki lentää samojen [[aerodynamiikka|aerodynaamisten]] ilmiöiden avulla kuin miehitetty ilma-alus. Lennokkeihin kuuluukuuluvat kiinteäsiipisten pienoisilma-alusten lisäksi pyöriväsiipiset pienoisilma-alukset, kuten pienois[[autogiro]]t ja pienois[[helikopteri|helikopterit]].

LennokeitaLennokkeja käytetään mm. leluina, harrastekäytössä, sotilaskäytössä, mittauksessa ja valokuvauksessa.

Lennokkien koot vaihtelevat muutamasta kymmenestä sentistä useaan metriin, ja painot muutamasta grammasta jopa useisiin kymmeniin kiloihin. Yleisimmät harrastekäytössa olevat radio-ohjattavat lennokit ovat siipien kärkiväliltään noin 1-2m2 m ja painoltaan 1-6kg6 painaviakg. Tähän tekevät poikkeuksen liidokit, joiden siiven kärkiväli saattaa olla kuusikin metriä.

Lennokki voi lentää joko moottorin avulla tai ilman moottoria, kuten [[purjelentokone]], jolloin lentoonlähtö voidaan lennokin koosta riippuen suorittaatapahtuu heittämällä lennokki ilmaan käsin, erilaisilla hinausmenetelmillä tai katapultiksi kutsutulla lähtökiskolla. Moottoritonta lennokkia kutsutaan ''liidokiksi''. Liidokki lentää kuten oikea purjelentokone;: auringon lämmittämän ilman noustessa ylöspäin, voi liidokillaliidokki nousta ilman mukana useiden satojen metrien korkeuteen. ja lentoaikaLentoaika voi olosuhteista ja lennättäjän taidoista riippuen olla muutamista minuuteista useisiin tunteihin.

Lennokki voi olla joko vapaastilentävä tai eri tavoin ohjattava. Vapaastilentävä lennokki lentää ilman lennättäjän ohjausta. Ohjattavia lennokkeja lennokin lennättäjä voi ohjata lennon aikana erilaisilla langattomilla kauko-ohjausmenetelmillä tai siimaohjattua lennokkien pitkien siimojen avulla.

Kauko-ohjausmenetelmistä ylivoimaisesti yleisin on [[radio-ohjaus]] (RC, Radio Control). Markkinoilla on runsaasti erilaisia lennokeihin tarkoitettuja radio-ohjauslaitteita. Radio-ohjauksella voidaan ohjata lennokin korkeusperäsintä, sivuperäsintä, siivekkeita, moottorin kierroslukua, laskusiivekkeitä, laskutelineitä, laskuvaloja jne. sen mukaan kuinka monta eri kanavaa käytetty ohjauslaitteisto tukee. Harrastekäyttöön tarkoitettujen radio-ohjauslaitteiden kantomatka on jopa yli kilometrin, joten ainakin isompaa lennokkia voi lennättää useiden satojen metrien korkeudella/etäisuudelläetäisyydellä. Sotilaskäytössä olevien radio-ohjauslaitteiden kantomatka voi olla tätä paljon suurempi.

Lennokit on rakennettu perinteisesti keveistä puulajeista, esimerkiksi [[balsa]]sta, mutta nykyään erilaiset muovit sekä lasi- ja hiilikuitu ovat yleisiä. Myös paperia ja erilaisia vaahtomuoveja ([[styrox]], [[depron]]) käytetään lennokkien materiaaleina.

Lennokeille järjestetään erilaista kilpailutoimintaa, niin kotimaassaSuomessa kuin ulkomaillakin. Kilpailuluokkia on useita erilaisia eri tyyppisille lennokeille. Virallisissa kansainvälisissä lennokkiluokissa järjestetään mm. EM- ja MM-kisoja, joita organisoi kansainvälinen ilmailuharrastusjärjestö [[Fédération Aéronautique Internationale]]. Suomessa harraste- ja kilpailutoimintaa edistää [[Suomen Ilmailuliitto]] ja osa sen jäsenseuroista.