Ero sivun ”Etelänkylän isosilta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) p →Siltaraha: typo |
p fix |
||
Rivi 51:
Hällström kävi tarkastamassa molemmat sillat. Hän totesi Etelänkylän sillan surkean kunnon ja myös, että Pohjankylän sillan kunnossapidossa oli toivomisen varaa. Hällström laati työsuunnitelman, jonka mukaan vuonna 1835 tehtäisiin Etelähaaraan ja seuraavana vuonna Pohjoishaaraan kiviarkut, vuonna 1837 tehtäisiin maantie siltojen väliselle saarelle ja kahtena seuraavana vuonna sillat, Etelänkylän silta ensin. Hällström lähetti aikatauluehdotuksensa lääninkanslialle, kuten myös suunnitelmat ja kustannusarvion sekä puusillasta että kiviarkkusillasta. Hän laski puusillan kustannukseksi 7 862 ruplaa ja 95 kopeekkaa ja kiviarkkusillan 13 882 ruplaa ja 10 kopeekkaa. Hällström suositteli kiviarkkusiltaa, koska se olisi vahvempi ja sen kunnossapito tulisi ajan myötä halvemmaksi.<ref>Konttijärvi, 2009, s.10</ref>
Etelänkylän isosillan uusimista käsiteltiin seuraavaksi Salon kihlakunnan talvikäräjillä helmikuussa 1834, jossa siltaosakkaita vaadittiin osallistumaan uuden kiviarkkusillan rakentamiseen. Kruununnimismies pyysi osakkaita kiinnittämään huomiota kiviarkkusillan kestävyyteen ja halvempiin kunnossapitokustannuksiin. Siltaosakkaat myönsivät nykyisen sillan huonon kunnon ja uusimistarpeen sekä kiviarkkusillan kunnossapidon edullisuuden, mutta pitivät sitä kuitenkin liian kalliina. Silloin oli ollut useita katovuosia ja siltaosakkailla ei ollut varaa niin kalliiseen siltaan. Kihlakunnanoikeus oli kiviarkkusillan rakentamisen kannalla, mutta antoi päätösvallan Oulun ja Kajaanin läänin maaherralle [[Robert Wilhelm Lagerborg]]ille.
Maaherra määräsi keväällä 1834 rakentamaan kiviarkkusillan ja antoi kaksi vuotta työaikaa, joka alkoi 1. toukokuuta 1834. Hän määräsi rakennettavaksi väliaikaisen sillan ja siltaosakkaat huolehtimaan sen kunnossapidosta. Maaherran päätös annettiin tiedoksi yleisessä pitäjänkokouksessa 12. toukokuuta, jossa päätökseen ei tyydytty. Kokous päätti korjata vanhan sillan ja rakentaa uuden sillan puusta kevääksi 1835. Päätettiin myös lähettää [[Venäjän keisari|Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen]] valitus. Perusteluna maaherran määräyksen muuttamiselle mainittiin siltaosakkaiden köyhyys, joka johtui katovuosista. Valituskirjelmässä epäiltiin jopa kiviarkkujen kestävyyttä, koska joki oli savipohjainen. Vaikka kiviarkkusillan rakentamispäätös säilyisi, aikatauluun anottiin parin vuoden lykkäystä.<ref>Konttijärvi, 2009, s.11</ref>
Rivi 58 ⟶ 57:
Maaherra laati keisarille muistion, jossa hän totesi, että puusillan rakennuskustannukset nousisivat erinäisten hankittavien tarvikkeiden takia noin 144 ruplaa enemmän kuin kiviarkkusillan kustannukset. Lisäksi puusillan rakentamisessa kuluisi päiväläisten palkkaamiseen enemmän rahaa kuin puuaineksen hankintaan. Kiviarkkusillassa voitaisiin käyttää sillan läheisyydestä hankittuja lohkottuja kiviä. Hän piti neljän vuoden rakennusaikaa liian pitkänä – väliaikaisen sillan hoitokustannukset nousisivat turhan suuriksi.<ref>Konttijärvi, 2009, s.11</ref>
Valitus ei tuottanut tulosta. Keisari määräsi 14. lokakuuta 1834, että kiviarkkusilta oli rakennettava ja kaikkien siltaosakkaiden oli osallistuttava sillan rakentamiseen. Sillan rakentamisaikataulu pysyi samana kuin maaherran päätöksessä.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16</ref>
Epäselväksi jääneestä syystä pitäjänkokous luki keisarin päätöksen julki vasta 24. tammikuuta 1835, joten sillan valmistuminen siirtyi heti vuodella eteenpäin.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16</ref>
== Rakentaminen ==
Varsinaisesta sillanrakennuksesta on jäänyt vähän tietoa. Kivenlouhinta alkoi kesällä 1835 ja sen hoitivat kaksi talonpoikaa palkkanaan neljä hopearuplaa. Heitä avustamaan palkattiin [[Oulu]]sta ammattitaitoiset miehet. Kiviarkut pyydettiin rakentamaan jokiuomaan vuosina 1836 ja 1837. Sillan rakentaminen annettiin huutokaupalla urakoitsijalle. Urakoitsijan ja rakennusmestarin nimet eivät ole tiedossa.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16</ref>
Siltaosakkaat olisivat halunneet F.A. Hällströmin valvomaan rakennustyötä, mutta Koskenperkausjohtokunta ei tätä sallinut. Myöhemmin Hällströmin todettiin kuitenkin ottaneen osaa sillanrakennukseen.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16</ref>
Rivi 74 ⟶ 73:
Molemmilla Pyhäjoen silloilla perittiin siltarahaa kaikilta matkustajilta. Kunta antoi vuodeksi kerrallaan siltarahankannon eniten tarjoavalle. Vuonna 1895 kunta sai siltarahan kannosta 46 markkaa. Maksun perintä jatkui 1897 loppuun saakka.<ref>Konttijärvi, 2009, s.21</ref>
=== Tansseja ja kokoontumisia ===
Etelänkylän silta oli nuorison suosima kokoontumis- ja tanssipaikka, kuten muutkin sillat ja myös maantiet Pyhäjoella. Kuitenkin lopulta tanssiminen ja "temmeltäminen" koettiin ilmeisesti häiriöksi "matkustavaisille" ja "aroille hevosille". Oltiin huolissaan myös juopuneiden tappelun ja riitelyn aiheuttamasta nuorten "siveellisestä turmeltumisesta". Niinpä vuonna 1887 kokoontuminen ja tanssiminen silloilla kiellettiin. Sota-aikoina "piirinpyöriäiset" olivat sallittuja.<ref>Konttijärvi, 2009, s.21</ref>
Rivi 82 ⟶ 81:
Vuonna 1927 Pyhäjoen kunnanhallitus sai Oulun lääninkansliasta lähetepäätöksen molempien Pyhäjoen siltojen uusimisesta, mukana oli myös suunnitelmat ja kustannusarvio, jotka kunnanhallitus hyväksyi. Siltoja ei jostain syystä kuitenkaan rakennettu uudelleen.<ref>Konttijärvi, 2009, s.22</ref>
[[Oulainen|Oulaisten]] tiemestari Lundman tarkasti sillat ja hänen ehdotuksestaan uusittiin talvella 1929 päällimmäinen lankkukerros, joka oli Lundmanin mukaan "niin laho, että seipäällä alas kolistelee". Samassa yhteydessä uudistettiin myös pikkusiltojen kansia. Pikkusillat uusittiin vuonna 1934. Maantietä oikaistiin korjauksen yhteydessä. Seuraavan kerran sillan kansi uusittiin vasta sodan jälkeen vuonna 1948, jolloin myös osa sillan tuista uusittiin. TVH oli myöntänyt korjauksiin 400 000 markan määrärahan.<ref>Konttijärvi, 2009, s.22</ref> 1950-luvun alkupuolella sillalla sattui onnettomuus, jossa tansseihin matkalla ollut kuorma-auto ajoi kaiteesta läpi ja päätyi jokeen pyörät ylöspäin. Auton lavalla olleet ihmiset pääsivät pelastautumaan hyppäämällä, kukaan ei loukkaantunut.<ref>Konttijärvi, 2009, s.29</ref> Sillan kaiteet korjattiin tuolloin.<ref>Aitta, 2004, s.113</ref>
== Paikallisliikenteelle ja museosillaksi ==
Rivi 99 ⟶ 98:
Etelänkylän isosilta on tienpintaan nähden korkealla.<ref>Konttijärvi, 2009, s.9</ref> Vuoden 1981 tiekorjauksissa nousu sillalle loivennettiin molemmissa päissä 240 metrin matkalla. Liittymä sillan ylittävälle tielle muutettiin T-liittymäksi. Koska siltaa jo harkittiin museosillaksi, etelänpuoleista tukimuuria muokattiin, jotta sillan ulkonäkö pysyisi ennallaan. Sillan puurakenteet tervattiin vuonna 1983, tervaa kului 600 kg, käsiteltävää alaa oli 1800 neliötä.<ref>Konttijärvi, 2009, s.26</ref>
Etelänkylän isosillasta tuli [[museosilta]] tammikuussa 1982.<ref>Konttijärvi, 2009, s.26</ref> Se on Suomen kolmanneksi vanhin museosilta [[Espoon kartanon Sågbron silta|Espoon]] ja [[Tuovilan silta|Mustasaaren]] kivisiltojen jälkeen.<ref>Aitta, 2004, s.502-503</ref>
Tielaitos teki museosilloista ja -teistä kartoituksen vuonna 2007. Kartoituksessa selvitettiin kohteiden perustiedot, tehtiin arvoluokitus, määriteltiin kohteiden tallennusluokat ja tehtiin toimenpide-ehdotukset. Etelänkylän isosillalla on kartoituksen mukaan tieliikennehistoriallista arvoa ja sen säilyneisyys on hyvä. Tallennusluokaltaan se on pysyvästi säilytettävä museokohde ja sitä esitetään säilytettäväksi pysyvästi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Liimatainen, Kirsi | Nimeke =Tiehallinnon museotiet ja -sillat
Silta kuuluu [[Museovirasto]]n inventoimiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]] parinkymmenen muun [[Tiehallinto|Tiehallinnon]] museosillan kanssa Museosilta-teemakohteessa.<ref>{{RKY|id=4845| Nimi = Museosilta - Pyhäjoki}}</ref>
Rivi 117 ⟶ 116:
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä =Konttijärvi, Eija | Nimeke =Pyhäjoen Etelänkylän isosillan historia, verkkojulkaisu
*{{Kirjaviite | Tekijä =Aitta, Seppo (vastaava toimittaja) | Nimeke = Siltojemme historia |
===Viitteet===
| |||