[[Tiedosto:Vladislaus II of Bohemia and Hungary.jpg|thumb]]
'''Vladislaus II''' (1456-15161456–1516) oli [[Böömi]]n kuningas vuodesta 1471 ja [[UnkariUnkarin kuningaskunta|Unkarin]]n kuningas vuodesta 1490 kuolemaansa asti.
Vladislaus oli Puolan [[Kasimir Jagiellon]]in poika, ja hänet äänsetettiin Böömin kunikaaksi vuonna 1471. Hänen valtakautensa alkuvuodet kuluivat sodissa Unkarin [[Matias Corvinus]]ta vastaan, joka voitti vuonna 1478 entiset Böömin alusmaat Moravian[[Moravia]]n, Silesian[[Silesia]]n ja Lusatian[[Lusatia]]n. Matiaksen kuoltua Vladislaus äänestettiin hänen seuraajakseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/631580/Vladislas-II | Nimeke = Vladislas II | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Encyclopedia Britannnica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Hänen valtaannousunsa aikaan Unkarin poliittinen elämä oli levotonta. Valtaa pitävät ruhtinaat hyväksyivät Vladislauksen kuninkaaksi silä ehdolla, että tämä lakkauttaisi ylimääräiset verot, joilla [[Matias Corvinus]] oli rahoittanut palkka-armeijaansa. Niinpä Unkarin puolustuskyky romahti juuri kun turkkilaiset hyökkäsivät alueelle. Muut ylimystön vaatimat muutokset laukaisivat talonpoikaiskapinan, joka tukahdutettiin väkivaltaisesti. Kapinan jälkimainingeissa Unkarille kirjoitettiin uusi perustuslain luonteinen ''Tripartitum'', jolla määriteltiin aateliston velvollisuus totella kuningasta mutta oikeus äänestää uuden kuninkaan valinnasta. Aateliston taisteluvelvollisuus rajattiin puolustussotiin, ja heidän vapautettiin verojen maksusta. Uudet lait syvensivät vastakkainasettelua aateliston ja talonpoikien välillä.<ref name="CS">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/hungary/10.htm | Nimeke = Reign of Ulaszlo II and Louis II | Tekijä =Stephen R. Burant (toim.) | Julkaisu =Hungary: A Country Study | Ajankohta = 1989 | Julkaisija = Library of Congress| Viitattu =21.4.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
