Ero sivun ”Byrokratia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Max Weberin byrokratiakäsite: - linkitys pois otsikosta |
kh |
||
Rivi 1:
'''Byrokratia''' ([[ranskan kieli|ransk.]] ''bureau'' + [[kreikan kieli|kr.]] ''kratein'') tarkoittaa [[organisaatio]]ita, toimenpiteitä, [[protokolla|protokollia]] ja [[sääntely]]ä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Sitä esiintyy tyypillisimmin hallinnossa sekä suurissa organisaatioissa.
Byrokratiaa esitetään usein samaksi asiaksi kuin [[virkavalta]]. Sanaa
==Byrokratian historia==
Rivi 7:
==Näkemyksiä byrokratiasta==
Saksalainen [[Friedrich Melchior, Grimmin paroni|Grimmin paroni]] sanoi kirjeessään 1.
[[Jean Claude Marie Vincent de Gournay]]llä oli tapana sanoa:
▲Saksalainen [[Friedrich Melchior, Grimmin paroni|Grimmin paroni]] sanoi kirjeessään 1.7.1790: "Meidät on vallannut sääntelyn aate, ja meidän herramme eivät ymmärrä, että suuressa valtiossa on äärettömästi asioita, joihin hallinnon ei pitäisi puuttua."
Grimmin paroni kirjoitti 15.
▲[[Jean Claude Marie Vincent de Gournay]]llä oli tapana sanoa: "Meillä Ranskassa on sairaus, joka saa jalot tuottamaan hävitystä meille; tämän sairauden nimi on ''bureaumania''." Hän joskus kutsui neljättä tai viidettä hallinnon muotoa nimellä "byrokratia".
▲Grimmin paroni kirjoitti 15.7.1765: "Ranskan lakien todellinen henki on juuri se byrokratia, josta herra de Gournay -vainaa valitti niin suuresti; täällä toimistot, virkailijat, sihteerit, tarkastajat ja intendantit eivät ole nimitetty hyödyttämään yleistä etua, todellakin, yleinen etu näyttää olevan asetettu siten, että toimistoja voisi olla."<ref>Baron de Grimm and [[Diderot]], ''Correspondence littéraire, philosophique et critique, 1753-69'', 1813 edition, Vol. 4, p. 146 & 508 - cited by Martin Albrow, ''Bureaucracy''. London: Pall Mall Press, 1970, p. 16</ref>
Sitaatti viittaa tyypilliseen byrokratian ristiriitaan, jossa keinoista tuleekin päämääriä varsinaisten päämäärien sijaan ja yleinen etu katoaa näkyvistä. Tämän seurauksena erityisedut ohittavat yleisen edun. Ajatus on, että kontrolloimaton byrokratia alkaa yhä enemmän ja enemmän palvella itseään ja [[korruptio|korruptoitua]] sen sijaan, että se palvelisi [[yhteiskunta]]a.
Rivi 19 ⟶ 18:
[[Max Weber]] esitti byrokratian ideaalimallin vuonna 1922 postuumisti julkaistussa käsikirjoituskokoelmassaan ''Wirtschaft und Gesellschaft''.<ref>[http://www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/kurssit/tyt/luento12.htm Jukka Gronow: Weberin taloussosiologia]</ref> Ideaalimallilla Weber ei tarkoittanut mielestään parasta mahdollista [[organisaatio]]ta, vaan puhdasta byrokraattista mallia (vrt. [[ideaoppi]]). Ideaalisella byrokratialla hän tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta päästäisiin eroon suosimisongelmista, kuten [[nepotismi]]sta. Byrokraattisen organisaation tarkoitus on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.
Vaikka Weberin esittämä malli kuuluu johtamisen opintojen perusteisiin, hän ei kuitenkaan tarkoittanut omaa malliaan esikuvaksi eikä hän kirjoittanut teostaan liikkeenjohdon tutkijoille. Weberin tarkoitus oli kuvata länsimaiden rationalisoitumisen prosessia. Tämän prosessin yksi osa oli byrokraattisen vallan lisääntyminen [[karisma
Lähes kaikissa organisaatioissa nykyään on byrokraattisen, rationaalisen organisoitumisen piirteitä ja tavoitteita. Työnjohto on usein [[hierarkia|hierarkkista]] ja tavoitteiden asettaminen tehdään hierarkian huipulla. Organisaatioissa toimitaan sääntöjen mukaan, ja esimerkiksi [[sosiaalietuus|sosiaalietuuksien]] käsittely perustuu hyvinkin tarkkoihin sääntöihin, joiden tarkoitus on taata kansalaisten tasavertainen kohtelu. On myös helppo huomata, että organisaatiot eivät oikeastaan koskaan ole ideaalimallin mukaisia. Tämä voi olla sekä etu – kuten edellä on esimerkissä kuvattu – että haitta esimerkiksi silloin, kun asema organisaatiossa ei perustukaan osaamiseen.
Rivi 32 ⟶ 31:
== Katso myös ==
* [[Virkavalta]]
| |||