Ero sivun ”Valkoiset” versioiden välillä

▲Valkoisten lentotoiminta sai alkunsa ruotsalaisista lahjoituskoneista ja venäläisiltä jääneistä koneista. Valkoisella puolella oli enimmäkseen ruotsalaisia ja venäläisiä lentäjiä. Toiminta oli hajanaista [[tiedustelu|tiedustelua]], kunnes Saksan asevoimat toivat omat lentokoneensa, mutta niidenkin käyttö oli sodan kulun kannalta merkityksetöntä. Sodan aikana ainoa jääkärilentäjä B. Mårtenson ryhtyi hankkimaan kalustoa tuleville [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimille]] Saksasta.

▲Sodan loppuvaiheessa ja sen päätyttyä valkoisten voittoon maassa alkoi laaja punaisten ja punaisiksi epäiltyjen [[teloitus|joukkoteloittaminen]] ([[Valkoinen terrori]]) ja kokoaminen vankileireille, joista eräs pahamaineisimmista sijaitsi [[Suomenlinna]]ssa. Yhteensä vankileireillä oli yli 80 000 vankia<ref name="g1">Eepos,Suomen historian käsikirja sivut 318-319</ref>. Ihmisiä pidettiin jopa vuosia leireillä epäinhimillisissä oloissa, joissa tauteihin, nälkään ja teloituksiin kuoli yli 10 000 vankia<ref name="g1"/>. Leirit ja teloitukset saivat osakseen merkittäviä kansainvälisiä protesteja - muun muassa [[Yhdysvallat]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] pitivät niitä sodankäynnin sääntöjen ja [[Geneven sopimus]]ten vastaisina – ja ne hidastivat Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Valkoisen terrorin pahimpana ilmentymänä voidaan mainita Jämsä, jossa valkoiset kartanonomistajan [[Hjalmar Saari|Hjalmar Saaren]] eli "Saaren Jallun" sekä sotapoliisien [[Johannes From]]in eli "Rummin Jussin" ja rakennusmestari Veikko Sippolan johdolla surmasivat kymmeniä punaisina pitämiään henkilöitä.

▲Yhteensä Valkoiseen [[terrorismi|terroriin]] ja vankileirien epäinhimillisiin oloihin menehtyi yli 20 000 punaista. Vankileirien lisäksi kymmenet tuhannet punaiset tai epäillyt punaiset (heidän joukossaan oli yli 4000 naista) tuomittiin sodan loputtua valtiorikosoikeudenkäynneissä. Yleensä vankeutta tuli 2-3 vuotta ja kansalaisluottamus menetettiin muutamiksi vuosiksi. Tämä tarkoitti sitä, että tuomittu menetti [[äänioikeus|äänioikeutensa]] ja kelpoisuutensa todistaa tuomioistuimessa ja että työnsaanti oli hyvin vaikeaa. Suurin osa vankeustuomioista oli ehdollisia.<ref>Eepos, Suomen historian käsikirja, Sisällissodan terroriteot - kansallinen trauma</ref>

▲Sodan jälkeistä tilannetta marras-joulukuuhun [[1918]] voidaan kutsua valkoisimman Suomen ajanjaksoksi, jota väritti sisällissodan voittaneen valkoisen osapuolen ehdoton valtakausi ja vahva saksalaissuuntaus Suomessa. Jakso päättyi Saksan tappioon [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] syksyllä 1918. Sen jälkeen Suomessa alkoi sisäpoliittisen tilanteen tasapainottuminen, jota vahvistivat [[Kunnallisvaalit 1918|vuoden 1918 lopussa järjestetyt kunnallisvaalit]] ja kevättalvella [[Eduskuntavaalit 1919|1919 eduskuntavaalit]]. Muutos huipentui [[tasavalta]]isen valtiomuodon hyväksymiseen ja [[K. J. Ståhlberg]]in valintaan ensimmäiseksi [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksi]] heinäkuussa [[1919]].<ref>Jussila et al. 2006</ref>