'''Kaarlo Viljam Kajatsalo''' (vuoteen 1945 '''Salo'''); ([[28. syyskuuta]] [[1909]] [[Vehkalahti]] – [[22. helmikuuta]] [[1988]] [[Espoo]]) oli vehkalahtelaissyntyinensuomalainen [[Suomen Kansanpuolue|Kansanpuolueen]] poliitikko.
Kajatsalo oli alkujaan voimistelunopettaja, ja toimi [[Lappeenrannan lyseonlyseo]]n rehtorirehtorina vuosina 1948–1954 ja urheilun lehtorilehtorina [[Oulun yliopisto]]n opettajanvalmistuslaitoksella 1963–1972.<ref>Hurmerinta 2008 s. 94</ref>,sekäHän [[Suomen Kansanpuolue|Kansanpuolueen]]oli [[kansanedustaja]]na vuosina [[1954]]–[[1962]]1954–1962 Kymen läänin vaalipiiristä.Hänja toimi opetusministerinä [[29. elokuuta]][[1958]] – [[13. tammikuuta]][[1959]] [[Fagerholmin III hallitus|Fagerholmin III hallituksessa]]. ToimiHän merkittävissäkin asemissa [[Lappee]]nrannan kunnallispolitiikassa, muun muassa kaupunginjohtajan varamiehenä. Olioli myös Suomen Kansanpuolueen varapuheenjohtajana ja [[Nuorten Suomalaisten Liiton puheenjohtaja]]na sekä toimi merkittävissäkin asemissa [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] kunnallispolitiikassa, muun muassa kaupunginjohtajan varamiehenä. Silloiselle kapteeniluutnantti Kajatsalolle myönnettiin [[Mannerheim-risti]] 10. helmikuuta 1945 numerolla 189.<ref>Hurmerinta 2008 s. 93</ref> Hän oli merivoimien ensimmäinen tällä korkeimmalla kunniamerkillä palkittu reservin upseeri.
