Ero sivun ”Emil Aaltonen” versioiden välillä

Muutamia vuosia Ketaran tilan oston jälkeen [[1917]] Aaltosen haltuun siirtyi [[Mäntsälä]]n [[Ylikartano]]n nimellä tunnettu 2600 hehtaarin ''Andersbergin'' rappiotila Mäntsälässä. Vuoden [[1918]] [[torpparilaki|torpparivapautus]]laki pienensi tilan kokoa 2160 hehtaariin, josta peltoa oli 850 hehtaaria. Aaltonen aloitti tilalla 1920-luvulla mittavan uudistusohjelman, johon kuului peltojen [[salaojitus]]. Tiilisten salaojaputkien valmistusta varten perustettiin tilalle [[1924]] oma tiilitehdas. Peltojen salaojitus saatiin päätökseen [[1937]]. Tilan meijeristä saatu kaseiini vietiin Sarviksen tehtaan raaka-aineeksi ja Aaltonen rakensi tilalle myös neljä kilometriä pitkän kapearaiteisen rautatien tilan sisäisiä kuljetuksia varten. Ketaran tilan myynnin jälkeen Aaltonen vietti suuren osan vapaa-ajastaan Ylikartanon tilalla.

 

[[Tiedosto:Emil Aaltonen museum1.jpg|thumb|right|300px|Emil Aaltosen museo kesällä 2006]]

 

Emil Aaltosen ja hänen jälkeläistensä pitkäaikainen koti Tampereella, Aaltosen [[1932]] ostama [[Pyynikinlinna]], toimii nykyään taide- ja teollisuusmuseona. Siellä on näytteillä osa Emil Aaltosen keräämästä [[Emil Aaltosen taidekokoelma|250 teoksen taidekokoelmasta]].