Ero sivun ”Etelänkylän isosilta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh +fix |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Lisätty päätöksenteosta, järjestelyä |
||
Rivi 14:
| leveys = 5,4
| korkeus =
| alituskorkeus = 2,2
| korkeusrajoitus =
| liikenne_päivässä =
| avajaispäivämäärä = [[1837]]
| suljettu =
| purettu =
Rivi 29:
}}
[[Tiedosto:Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 20120516.JPG|thumb|225px|Lankkukansi.]]
'''Etelänkylän isosilta''' on vuonna 1837 valmistunut puurakenteinen silta [[Pyhäjoki|Pyhäjoen kunnassa]]. Silta muodostaa vaikuttavan näyn [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjoen eteläisen]] [[suuhaara]]n koskimaisemassa. Se on Suomen vanhin liikennöity puusilta. Silta valittiin [[Museosilta|museosillaksi]] vuonna 1982.<ref>Konttijärvi, 2009, s.7</ref>
== Siltapaikka ==
Pyhäjoki haarautuu kirkonkylän kohdalla Pohjois- ja Etelähaaraan. Siltapaikat olivat osa [[Pohjanmaan rantatie]]tä ja on todennäköistä, että niissä on ollut silta jo 1600-luvun puolivälistä lähtien.<ref>Aitta, 2004, s.112-113</ref> Pyhäjoen pohjoisen haaran ylittää Pohjankylän isosilta.
== Rakenne ==
Rivi 35 ⟶ 38:
=== Puurakenteiden ikä ===
Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri selvitti sillan puurakenteiden iän vuonna [[1987]], selvityksen teki [[Joensuun yliopisto]]n [[dendrokronologia]]n laboratorio. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka siltaa on kunnostettu lukemattomia kertoja, sillan kantavat rakenteet ovat suuremmaksi osaksi alkuperäisiä. Sillan vanhemmat hirret on kaadettu vuosien [[1834]] - [[1835]] välisenä talvena.
== Rakentaminen ==
=== Sillanpidon rasitus ===
Sillat tehtiin Suomessa 1800-luvun alkuvuosikymmenelle saakka puusta. Suurissa silloissa oli kivitäytteiset hirsiarkut ja niiden perustaminen oli puutteellista, usein ne rakennettiin vain maan varaan ilman mitään perustuksia. Ensimmäiset kivisillat on rakennettu 1700-luvun lopulla. Siltojen rakentaminen ja siltojen kunnossapito oli talonpojille taloudellinen rasitus ja sitä vihattiin.<ref>Konttijärvi, 2009, s.7</ref> Kunnossapidon laimilyönneistä oli määrätty runsaasti sakkoja. Huonokuntoisilla silloilla, jopa tärkeillä silloilla sattui tuhoisia onnettomuuksia.<ref>Aitta, 2004, s.112</ref>
=== Pitkäkestoinen päätöksenteko ===
Pyhäjoen siltojen edeltäjien huono kunto ja korjaustarve oltiin todettu jo vuonna 1818 tehdyssä tarkastuksessa.<ref>Konttijärvi, 2009, s.9</ref> Tarvitttiin kuitenkin useampi pitäjänkokous ja uudet katselmukset, ennen kuin uuden sillan rakentamisen nytkähti eteenpäin. Vuoden 1833 marraskuussa pidetyssä pitäjänkokouksessa päätettiin rakentaa uusi Etelänkylän silta, vieläpä seuraavana talvena.<ref>Konttijärvi, 2009, s.9</ref> Salon talvikäräjillä helmikuussa 1834 suositeltiin uudeksi sillaksi kestävää ja helppohoitoista kiviarkkusiltaa, jota vastustettiin ankarasti sen suurempien rakentamiskustannusten takia.<ref>Konttijärvi, 2009, s.11</ref> Puusillan kustannukseksi olisi tullut 7 862 ruplaa ja 95 kopeekkaa, kiviarkkusillan kustannusarvio oli 13 882 ruplaa ja 10 kopeekkaa.<ref>Konttijärvi, 2009, s.10</ref>
Päätösvalta asiassa annettiin Oulun ja kajaanin läänin maaherralle. Keväällä 1834 maaherra määräsi rakentamaan kiviarkkusillan ja antoi työlle aikaa kaksi vuotta.<ref>Konttijärvi, 2009, s.11</ref> Keisarille tehty valitus ei tuottanut toivottua tulosta. Keisari määräsi lokakuussa 1834, että kiviarkkusilta oli rakennettava. Määräyksen mukaan sillan rakentamiseen oli aikaa huhtikuun 1836 loppuun asti. Pitäjänkokous luki päätöksen vasta tammikuussa 1835, joten sillan valmistuminen siirtyi heti vuodella eteenpäin.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16</ref>
=== Valmistuminen ===
Siltakatselmus pidettiin 15. heinäkuuta 1837, jolloin sillan todettiin olevan vaatimusten mukainen, tosin tervaus ja punamultamaalaus oli vielä tekemättä ja maantien rakenteisiin piti tehdä pieniä muutoksia. Puuttuvat työt lienee tehty loppuvuoden aikana.
== Museosillaksi ==
Rivi 41 ⟶ 56:
Silta kuuluu [[Museovirasto]]n inventoimiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]].<ref>{{RKY|id=4845| Nimi = Museosilta - Pyhäjoki}}</ref>
== Pohjankylän isosilta ==▼
Pyhäjoen pohjoisen suuhaaran ylittänyt Pohjankylän isosilta valmistui hieman Etelänkylän siltaa myöhemmin, tiettävästi keväällä 1849. Silta oli rakenteeltaan Etelänkylän sillan kaltainen, paitsi että siinä oli vain yhdenkertaiset vinotuet. Pohjankylän sillan perustus oli samantapainen kuin Etelänkylän sillassa, mutta paremmin tehty.<ref>Konttijärvi, 2009, s.20</ref> Valtatien uusien siltojen valmistuttua myös Pohjankylän vanha puusilta todettiin huonokuntoiseksi, mutta korjauskelpoiseksi ja silta korjattiin. Se uusittiin vuonna [[1981]] rakentamalla vanhan sillan kiilakivisten maatukien ja virtapilareiden varaan uusi 66 metriä pitkä ja 12 metriä leveä betonisilta.<ref>Konttijärvi, 2009, s.26</ref>▼
== Pikkusillat ==
Etelänkylän siltapaikalla uusittiin keväällä 1837 myös neljä pikkusiltaa. Pikkusillat ja niiden alla olleet tulvauomat sillan nousupenkereessä ja maantiessä vähensivät siltaan ja tiehen kohdistuvia [[tulva]]sta aiheutuvia rasituksia. Pikkusillat olivat puurakenteisia yksiaukkoisia siltoja. Sittemmin lisäuomat on täytetty ja pikkusillat purettu, viimeisenä purettiin lähinnä isosiltaa sijainnut Etelänkylän pikkusilta n:o 1 vuonna 1981.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16-18</ref>
▲== Pohjankylän isosilta ==
▲Pyhäjoen pohjoisen suuhaaran ylittänyt Pohjankylän isosilta valmistui hieman Etelänkylän siltaa myöhemmin, tiettävästi keväällä 1849. Silta oli rakenteeltaan Etelänkylän sillan kaltainen, paitsi että siinä oli vain yhdenkertaiset vinotuet. Pohjankylän sillan perustus oli samantapainen kuin Etelänkylän sillassa, mutta paremmin tehty.<ref>Konttijärvi, 2009, s.20</ref> Valtatien uusien siltojen valmistuttua myös Pohjankylän vanha puusilta todettiin huonokuntoiseksi, mutta korjauskelpoiseksi ja silta korjattiin. Se uusittiin vuonna [[1981]] rakentamalla vanhan sillan kiilakivisten maatukien ja virtapilareiden varaan uusi 66 metriä pitkä ja 12 metriä leveä betonisilta.<ref>Konttijärvi, 2009, s.26</ref>
==Lähteet==
| |||