Ero sivun ”Vokaali” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kaksoisvokaali ei tarkoita diftongia vaan pitkää vokaalia; IPA-merkintöjen yksityiskohtaiset lukuohjeet eivät ehkä kuulu tähän artikkeliin; selvennyksiä suomen vokaalitaulukon merkintöihin |
|||
Rivi 145:
Kardinaalivokaalit, kuten {{IPA|[ɑ]}}, {{IPA|[i]}} ja {{IPA|[ø]}}, eivät suoraan vastaa niitä vokaaleja, jotka esiintyvät esimerkiksi suomen kielessä. Kaikki [[Fonetiikka|foneettiset]] tai kielikohtaisesti määrittyvät eli [[foneemi]]set puhutun kielen kuvaukset ovat enemmän tai vähemmän summittaisia, ja kardinaalivokaalien ensisijaisena tarkoituksena on tarjota kiintopisteet, joihin eri kielten todelliset vokaaliäänteet voidaan suhteuttaa. Etenkin foneemisen kuvailun tasolla kuitenkin usein riittää, että viitataan lähimpään kardinaalivokaaliin.
Seuraavassa taulukossa luetellaan suomen kielen vokaalit ja annetaan kullekin sekä foneeminen että [[Yhdistyvä tarke|yhdistyvällä tarkkeella]] täydennetty foneettinen kuvaus (niinpä foneettinen kuvaus tässä hahmottuu täsmällisemmäksi kuin foneeminen, mutta käytännössä
{| class="wikitable"
Rivi 237:
On syytä huomata, että kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa suomen a-kirjaimen äännearvoa edustaa {{IPA|[ɑ]}}, kun taas foneettinen merkintä {{IPA|[a]}} varsinaisesti tarkoittaa äännettä, joka on hyvin lähellä {{IPA|[æ]}}:tä eli käytännössä vastaa lähinnä suomen ä-kirjainta. Foneettisissa merkinnöissä voi toisinaan esiintyä myös yläpuolisella pisteparilla eli [[treema]]lla varustettu {{IPA|[ä]}}, jonka tarkoittama lavea avoin keskivokaali on {{IPA|[a]}}:n ja {{IPA|[ɑ]}}:n välimuoto ja käytännössä lähempänä suomen a-kirjainta kuin ä-kirjainta. Tilannetta sekoittaa entisestään se, että usein treema jää pois, jolloin {{IPA|[a]}} voikin merkitä keskivokaalia.
Suomalais-ugrilaisessa tarkekirjoituksessa treema on etuvokaalin merkki samalla tavalla kuin suomen kirjaimissa ä ja ö. Erityisesti suomenkielisissä yhteyksissä voidaan {{Unicode|
===Vokaalisointu===
| |||